Ruustinnan reseptit luomukeittokirjaksi

Haapaveden ammattioppilaitoksen opettajat ja opiskelijat ovat tehneet monipuolisen keittokirjan, joka keskittyy luomutarjontaan. Kirjan anti pohjautuu maaseudun naisten ensimmäisen oppilaitoksen perustajan ruustinna Nora Pöyhösen resepteihin. Kotitalousopettaja Maija-Liisa Nieminen on kehittänyt reseptiosuuden luonnonmukaisen ruokahuollon jatkokoulutusryhmän kanssa. Merkittävä osa teosta on oppilaitoksen äidinkielen opettajan Katariina Anttilan kirjoittama kuvaus ruustinna Nora Pöyhösen elämäntyöstä. Pohjatyön on tehnyt Nora Pöyhösen pojantytär, myös oppilaitoksen pitkäaikainen rehtori Anja Pöyhönen, joka on toimittanut teoksen Sata vuotta ruustinnan koulua (1992). Kuvat kertovat nyt 112-vuotiaan koulun elämästä osuvasti. Upeat värikuvat ruokalajeista ovat oululaisen studio Avecin työtä.

Nora Pöyhönen, o. s. Europaeus (s. 1849 – k. 1938), oli jo 37-vuotias saapuessaan Haapavedelle miehensä Juho Pöyhösen saatua rovastin viran 1886. Lapsia oli viisi ja kuudes syntyi Haapavedellä.

Nora Pöyhönen oli Liperin kirkkoherran tytär ja siis valistuneesta kodista. Nora joutui terveyssyistä luopumaan Jyväskylän seminaarin opinnoista, mutta seurasi Helsingissä kemian luentoja ja hoiti myöhemmin Pielisjärven pappilan virkatalon maanviljelystä ansiokkaasti.

Haapavedellä Nora Pöyhönen kiinnitti huomion paikkakunnan asukkaiden yksipuoliseen ravintoon. Haapavettä olivat koetelleet suuret nälkävuodet erittäin rankasti: 1868 joka viides asukas menehtyi nälkään ja tauteihin.

Valistus alkoi lasten kasvitarhayhdistyksestä

Paikallinen väestö ei uskonut esimerkiksi vihannesten selviävän niin pohjoisessa.

Nora Pöyhönen oli kuudessa vuodessa kehittänyt Haapaveden pappilaan esimerkillisen puutarhan, ja vuonna 1892 ruustinna perusti jo 45 lapselle kasvitarhayhdistyksen, jonka kurssijuhla lumosi lasten vanhemmat runsaalla ja hyvänmakuisella kasvisruokatarjoilullaan.

Työ lasten kanssa ei riittänyt ruustinnalle, jonka toiveena oli koulu ”rahvaan tyttärille, tuleville talonpoikaistalojen emännille”. Koulun tuli antaa opetusta puutarhanhoidossa, ruoanlaitossa, kodinhoidossa ja kankaankudonnassa.

Haapaveden kasvitarha- ja keittokoulu aloittikin jo seuraavana vuonna: naisoppilaita tuli Pohjois-Suomesta 20. Keittokoulussa jokainen oppilas joutui valmistamaan 120 ruokalajia, joista 70 tehtiin koulussa viljellyistä kasviksista.

1900-luvun alussa ruustinna osti 560 hehtaarin kokoisen Alamaan tilan, jonne Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn piirsi jugend-tyylisen hirsirakenteisen ”Ruustinnanhovin” päärakennukseksi.

Koulussa alkoi myös kotitalousneuvojien koulutus, ja opiskelijamäärä kasvoi.

Oppilaitos pysyi Pöyhösen suvun hallinnassa aina vuoteen 1955, jolloin omistajaksi tuli valtio, myöhemmin kuntayhtymä. Vuonna 2000 Nora-instituutiksi nimetty koulu tuli osaksi Haapaveden ammattioppilaitosta, sen palvelu- ja luonto-osastoksi.

Nora Pöyhösen perintö
Pohjois-Pohjanmaalle

– Noran tuomat kasvit, esimerkiksi omenapuut, ja tiedenaisen jalostusmenetelmät ovat vaikuttaneet koko Pohjois-Suomeen, kiittelee lehtori Katariina Anttila.

Nora-instituutiksi yhä kutsuttu ammattioppilaitoksen osasto jatkaa perinteitä: luomutuotteita ja paikallisia elintarvikkeita käytetään perusruoka-aineina. Esimerkiksi riistaa ja kalaa suositaan kasvisten rinnalla.

– Oppilaat ovat innostuneita siitä, että saamme oman puutarhan ja kasvihuoneiden tuotantoa yhä käyttöön, Katariina Anttila iloitsee.

Koulun tuotteita on palkittu: vuonna 1894 ensimmäinen palkinto Pietarin, Vaasan ja Turun puutarhanäyttelyssä. Kööpenhaminan näyttelyssä vuonna 1937 koulun omenat saivat runsaasti huomiota, koska niin pohjoinen viljelypaikka oli yllätys asiantuntijoille.

http://www.haol.fi/

Teksti ja kuvat: Seppo Kangasniemi

Julkaistu: 24.8.2004 klo 10:30

Kommentoi asiaa »