Vapaa sivistystyö tukee hyvinvointia

HELSINKI. Vapaa sivistystyö nähdään talouden näkökulmasta usein liian kapeasti, sanoo Suomen kansanopistoyhdistyksen hallituksessa istuva Veikko Räntilä.

Räntilä kommentoi vapaan sivistystyön merkityksellisyyttä keskiviikkona Kuurojen kansanopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Hänen mukaansa työn merkitys nähdään usein lähinnä ihmisten työllistettävyyden paranemisena.

– Vaikutukset työllistymiseen ovat kuitenkin vain osa vapaan sivistystyön vaikutuksista, Räntilä toteaa.

Räntilän mukaan vapaan sivistystyön työelämään liittyviä näkökulmia olisikin avattava.

– Vapaalla sivistystyöllä on merkitystä esimerkiksi ammatti-identiteetin jalostumiseen ja työssä jaksamiseen.

Sivistystyö vahvistaa
kansalaisaktiivisuutta

– Vapaan sivistystyön vaikutukset voivat näkyä myös työyhteisön hyvinvointina ja yhteisöllisyytenä.

Tämän puolesta puhuu muun muassa Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian teettämä tutkimus opintoihin osallistuneiden keskuudessa.

Jyri Mannisen kokoaman selvitykseen vastanneista 88 prosenttia ilmoitti, että opinnot olivat vaikuttaneet positiivisesti hyvinvointiin.

Vastaajista 81 prosenttia katsoi, että opinnoilla oli myönteinen vaikutus aktiiviseen kansalaisuuteen. Vain 33 prosenttia ilmoitti niillä olleen vastaavaa merkitystä työhön ja toimeentuloon.

Lisää aiheesta:

Kyllä ja ei Niemelän mallille
Niemelä: Yksityiselle sivistystyölle oma laki