Vapaa sivistystyö sanoo kyllä kulttuurisetelille

Laaja-alainen kulttuuriseteli saa vapaan sivistystyön oppilaitoksilta myönteisen vastaanoton.

Veroetuutta valmistellut työryhmä ehdottaa, että seteli kattaisi kulttuuri- ja urheilutapahtumien lisäksi taide- tai kielikurssin. Työantaja voisi tukea henkilöstön harrastamista 400 eurolla vuosittain.

Kansalaisopistoissa etuuden kattamat aineet ovat suosituimpia.

– Kulttuuriseteli on hyvä asia, kuten liikuntaseteli on ollut. Opistojen kannattaa ehdottomasti tarjota omia palvelujaan sitä vastaan, sanoo Valkeakoski-opiston rehtori Juha Sihvonen.

Samaa mieltä on taideaineilla profiloituneen Limingan taidekoulun rehtori Ari Karvonen:

– Laaja-alainen kulttuuriseteli antaisi potentiaalisille opiskelijoille mahdollisuuksia hakeutua kansanopistoomme. Se madaltaisi kynnystä.

Tukee olemassa
olevia keinoja

Veroetuuden on epäilty vievän resursseja perinteiseltä henkilöstökoulutukselta. Sihvosen mielestä seteli pikemmin täydentää olemassa olevia keinoja.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK vaatii, että palkka on maksettava rahana, sillä ”verovapaat edut kohdentuvat epätasaisesti eri palkansaajaryhmille”.

– Tuskin palkansaajat käyttäisivät mahdollista lisäpalkkaa kulttuuriin, vaan se menisi kaljaan, Juha Sihvonen toteaa.

Kulttuuri saakoon
oman setelinsä

Ari Karvonen toppuuttelee katsomasta kulttuuriseteliä yksin hyvä- ja huono-osaisuuden näkökulmasta.

– Se voi antaa myönteisiä sykäyksiä kulttuurin suuntaan, mikä palvelee niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa. Ohjaavissa tukitoimissa on aina vähän tekohengityksen makua, mutta jos niitä tarjotaan, kulttuuri ansaitsee oman setelinsä.

Kulttuuriseteli on määrä ottaa käyttöön vuoden 2009 alussa. Opetusministeri Stefan Wallin sai kulttuuriseteliä valmistelleen työryhmän esityksen 12. maaliskuuta.

Lisää aiheesta: EK kannattaa kulttuuriseteliä