SFV eriyttää ammatillisen koulutuksen kansanopistoistaan

Svenska Folkskolans Vännerin hallinnoimien ruotsinkielisten kansanopistojen toisen asteen ammatillinen koulutus keskitetään Västra Finlands yrkesinstitutiin. Siihen liittyy myös AB Utbildning Sydväst, jossa Svenska Folkskolans Vänner SFV on ollut pitkään osakkaana.

Taustalla on opetusministeri Antti Kalliomäen huhtikuussa lähettämä kirje, missä ammatillista koulutusta järjestäville tahoille annettiin neljä kuukautta aikaa luoda vähintään 1 500 opiskelijan kokonaisuuksia. Kokonaisuuksilta edellytetään myös monipuolista ammatillisen koulutuksen tarjontaa.

AB Svenska folkhögskolan/ SFV:n ylläpitämistä kansanopistoista keskittämisvaatimus koski Närpiössä sijaitsevan Svenska Österbottens folkakademin SÖFFin, Espoossa sijaitsevan Finns folkhögskolan ja Loviisassa sijaisevan Östra Nylands folkhögskolan yhteensä 70 ammatillista koulutuspaikkaa.

– Seitsemänkymmentä on vielä aika kaukana 1 500:sta, joten siirtämällä kaikki toisen asteen ammatillinen koulutus ammattiopisto Västra Finlands yrkesinstitutiin saatoimme luoda vaaditunkokoisen kokonaisuuden, kertoo AB Svenska folkhögskolanin toimitusjohtaja Matts Granö.

Keskittäminen johtaa SÖFFin loppumiseen

Matts Granön mukaan ammatillisen koulutuksen keskittäminen johti automaattisesti siihen, että pienten ruotsinkielisten kansanopistojen tulevaisuus muuttui epävarmaksi ja jouduttiin tekemään rationalisointiratkaisuja. Sellaiset ratkaisut SFV:n hallitus on nyt tehnyt.

– Vielä 20 vuotta sitten Svenska Österbottens folkakademi SÖFF oli ruotsinkielisten kansanopistojen lippulaiva, mutta kehitys kääntyi, eikä SFV:n tulo omistajaksi vuonna 2000 pystynyt muuttamaan kehitystä. Koska kansanopisto on vuokralla Närpiön kunnan omistamassa kiinteistössä, mutta sen sijaan Lappfjärdin kansanopisto toimii omassa kiinteistössä, on luontevaa siirtää SÖFFin koko kansanopistotoiminta Lappfjärdiin, Matts Granö kertoo.

Granön mukaan tehdyllä ratkaisulla puhdas kansanopisto-opetus voidaan säilyttää näin ammatillisesta koulutuksesta erillään autonomisena alueena.

– Monissa kansanopistoissahan on käynyt niin, että ammatillinen koulutus ja vapaan sivistystyön koulutus ovat sekoittuneet ja aiheuttavat uusia ongelmia, koska näitä toimintoja säätelevät eri lait, Granö muistuttaa.

Tapahtumaketjun taustalla on sekä valtiovallan vaatimus suurempien yksiköiden luomiseksi että nuorten ikäluokkien pienentymisen vuoksi kansanopistojen oppilasvaje niin suomen- kuin ruotsinkielisellä puolella.

Ruotsinkielisissä kansanopistoissa ongelma on konkreettisempi pienemmän väestöpohjan vuoksi.

Lue myös:
Ferdinand-härkä kansanopistossa