Koulutuksen merkitys suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on teemana presidentti Tarja Halosen kutsumassa Presidentin keskustelutilaisuudessa, jota televisioidaan suorana lähetyksenä torstaina päivällä usean tunnin ajan.
Alustuspuheenvuoron pitänyt professori Pekka Himanen nosti esiin kolme kehityskäsikirjoitusta: amerikkalaisen, jonka mukaan muutamat voittajat hyödyttävät yhteiskunnassa myös vähäosaisempia; aasialaisen, jossa Kiina ja Intia alkavat ottaa johtavaa asemaa kehityksessä; sekä eurooppalaisen tragediamallin, jossa korostetaan ongelmia, kuten ikääntymistä, heikentyvää kilpailukykyä, innovatiivisuutta. – Ei tule enää uutta Nokiaa – meille käy huonosti.
Meidän tragediatyyppistä kehityskäsitystämme Himanen piti vaarallisena.
Himasen mukaan Suomen pitäisi kehittää luovia innovoivia ja verkostopohjaisia toimintatapoja, jotka kehittävät oikeaa asennetta. Himanen toi esiin sadan vuoden takaisen Tuusulantien taiteilijayhteisön. Poikkitieteelliset, -taiteelliset ja -kulttuuriset ryhmät tuovat rajapintoja, joissa syntyy uutta luovaa ideointia. Samaan ajatukseen yhtyi professori Markku Wilenius. Hän korosti myös kulttuuriosaamisen lisääntyvää merkitystä. Se ei hänen mukaansa tarkoita vain tietoa, vaan myös kokemusta muista kulttuureista.
Kansalaisopiston matala kynnys on suuri etu
Keskusteluosuudessa Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL:n toiminnanjohtaja Heljä Nurmela nosti esiin kansalaisopistojen merkityksen esimerkiksi paikkakunnilla, joista peruskoulu, posti, pankki ja muut palvelut on lopetettu, mutta kansalaisopiston piiri kokoontuu. Hän katsoi kansalaisopistojen merkityksen olevan huomattava myös maahanmuuttajien viemisessä suomalaiseen yhteiskuntaa. Opistoissa on matala kynnys monenlaisille ihmisille.
TSL:n toiminnanjohtaja Jorma Turunen kantoi huolta 1990-luvun lamasta alkaneesta syrjäytymiskehityksestä. Vielä on noin 400 000 vähän koulutettua aikuista työelämässä. Samalla uusista työpaikoista 60 prosenttia on osa-aikaisia. Turunen myös toivoi pienyrityksille parempia mahdollisuuksia kouluttaa työtekijöitään.
Foorumiin on kutsuttu liki kolmekymmentä vaikuttajaa yhteiskuntaelämän eri aloilta.
(uutinen klo 13.30 keskustelun jatkuessa)
Keskusteluun osallistuneen professori Ari Antikaisen kolumni:
Tarvitsemme aikuisten filosofiaa