Vanhempi lehtori Olga Milovidovan suunnitelmissa on aloittaa suomen kielen virtuaalikoulu venäjän kielen virtuaalikoulun Setkan tapaan.
PIETARI. Lappeenrantalainen Leena Eloranta odottaa tapaamista pietarilaisen Tatjana Bykova-Soitun kanssa. Tarkoitus on yhdistää voimat suomen kielen opettamisessa.
Etelä-Karjalan kansalaisopiston hanke aikuisopetusta järjestävän Sampo-keskuksen kanssa osoittaa, miten pienet yhteisöt ja yhteiskunnalliset aloitteet elvyttävät aikuiskoulutusta Venäjällä.
Toiminta kohdentuu myös uusille aloille, kuten kansalaisyhteiskuntaan, ympäristönsuojeluun ja monikulttuurisuuteen.
– Venäjän aikuiskoulutus ottaa ensimmäisiä askeleitaan. Se etsii omaa kieltään ja periaatteiden järjestelmää. Aikuiskoulutus voi kehittyä vain rinnakkain kansalaisyhteiskunnan kanssa, sanoo vanhempi lehtori Olga Milovidova Herzenin pedagogisesta yliopistosta.
Omaehtoisen
oppimisen imu
Olga Milovidova nostaa vapaan sivistystyön järjestäjiksi yhdistykset ja yhteisöt. Ne järjestävät koulutusta usein erityisesti naisille, ikääntyneille ja vammaisille.
– Ihmiset ovat nyt kiinnostuneita itsensä kehittämisestä, ilman ylhäältä tulevaa ohjausta, hän sanoo.
Jyväskylän yliopistossakin opiskellut ja verkko-opetuksesta juuri väitellyt Olga Milovidova sai virikkeitä Turun suomenkielisen työväenopiston venäjän kielen Setka-hankkeesta.
Hän uskoo pietarilaisten Suomi-kiinnostukseen, vaikkapa ystävyyskaupungin Turun suuntaan
– Olemme juuri perustaneet Turun ystävien yhdistyksen. Ostosmatkojen lisäksi opinto- ja kulttuurimatkat kiinnostavat, hän kuvaa.
Verkko-opetuksen
uudet avaukset
Aikuiskoulutusta on perinnäisesti arvostettu Venäjällä, tosin neuvostoaikana propagandistisen tavoittein.
– Aikuiskasvatustieteessä tutkitaan nyt käytäntöä ja samalla rikastutetaan sitä. On tärkeää löytää vastaus kysymykseen "kuinka opettaa aikuisia aikuisten tapaan", Milovidova tähdentää.
Uusi aloite Herzenin pedagogisessa yliopistossa on lisätä opettajien verkko-opetustaitoja. Verkkopedagogiikan kehittyminen mahdollistaa Milovidovan mukaan myös avoimen yliopiston aloittamisen.
Hänen mukaansa aikuisten koulutus on kehittymässä sopeuttavasta ja kompensoivasta järjestelmästä osaksi koko koulutusjärjestelmän ydintä, elinikäistä oppimista.
– Mutta tietoa aikuiskoulutuksen merkityksestä on lisättävä, jotta se saa vahvemman aseman ja rahoituksen yhteiskunnassa, Milovidova kokoaa.
Rahoitusta ikääntyvien tai muiden vähävaraisten ryhmien koulutukseen voi löytyä kansanedustajien ja ammattiliitojen kautta.
Teksti ja kuva: Sirkku Määttä
Kansalais- ja työväenopistojen liiton (KTOL) Tammiseminaari Pietarissa 2.–5. tammikuuta.
Lisää aiheesta:
Pyhäkouluista kulttuuripalatseihin
Aiemmin Sivistys.netissä:
Käsityö ja kieliopinnot vallitsevia Venäjä-hankkeissa