Kansanopistoväki kaipaa uusia arviointitapoja

ESPOO. Kansanopistoissa epäillään, sopivatko käytössä olevat arviointimenetelmät vapaaseen sivistystyöhön. Nyt kaivataan uusia menetelmiä, kuten opiskelijoiden kokemuksia ja elämäntarinoita. Huomiota olisi myös kiinnitettävä vapaan sivistysyön yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Kansanopistoväki ilmaisi kantansa Suomen Kansanopistoyhdistyksen (SKY) seminaarissa, joka pidettiin Siikaranta-opistossa Espoossa lokakuun alussa.

Suuntaviivoista
lupaavia tuloksia

Koulutuksen arviointineuvoston raportti vapaan sivistystyön suuntaviivaopinnoista julkistettiin syyskuun lopulla. Se laadittiin Tapio Vahervan johdolla. Raportin mukaan erityisesti koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseen tähtäävä suuntaviivaohjaus on ollut tuloksellista.

Vahervan työryhmä suosittaa, että aliedustettujen ryhmien tarjonnan parantamiseksi tulee luoda pitkän aikavälin ohjelma ja pysyvä rahoitusjärjestelmä. Oppilaitokset tulisi velvoittaa kehittämään aliedustettujen ryhmien koulutusta verkostomaisesti.

Indentiteettiä
vahvistettava

– Tietoa, koulutusta ja viihdettä on globalisoituvassa maailmassa tarjolla yli tarpeidemme. Auktoriteettien merkitys vähenee ja yksilön kyky tehdä valintoja korostuu entisestään, sanoo ministeri Anders Ljunggren Ruotsin Helsingin suurlähetystöstä. Hän esitteli kokouksessa, miten ruotsalaiset ovat kehittämässä vapaan sivistystyötä.

– Persoonallisuuden kehittäminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja kansanvallan turvaamisen ovat vapaan sivistystyön keskeisiä tehtäviä. Kansanopistojen itseymmärryksen ja identiteetin vahvistaminen ovat tärkeitä nähdäksemme oman roolimme yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksessa, hän painottaa..

Vapaan sivistystyön tulee Ljunggrenin mukaan toimia aktiivisesti sivistyksen moottorina ja uteliaisuuden ja oppimisen ilon herättäjänä. Kansanopistot on säilytettävä houkuttelevana niillekin, jotka eivät ole saaneet hyvää koulutusta kodin perintönä.

Yhteisvastuu
kehittämisestä

SKY:n hallituksen jäsen Paula Kuusipalo ehdottaa, että vapaa sivistystyö käynnistäisi itse laajan keskustelun tulevaisuuden haasteistaan ja ottaisi yhdessä vastuuta kehittämisestä. Näin on tehty Ruotsissa.

– Vapaan sivistystyön tulee nostaa esille vapaatavoitteisen opiskelun merkitys kansalaisten taitojen, tietojen ja osallistumisen näkökulmasta, hän sanoo.

Vapaan sivistystyön vaikuttavuus ja suuntaviivaopinnot -raporttia tilaisuudessa esitteli aikuiskoulutuksen pääsuunnittelija Heikki Silvennoinen Koulutuksen arviointineuvostosta.

Julkaistu: 5.10.2007 klo 12:00