Think tank -kokeilu innostaa jatkamaan

Puolueita lähellä olevat sivistysjärjestöt ja kansanopistot toteuttivat viime vuonna think tank –toiminnan kokeilun. Siihen osallistuivat Kansallinen Sivistysliitto ja Paasikivi-opisto, Kansan Sivistystyön Liitto, Maaseudun Sivistysliitto ja Alkio-opisto, Työväen Sivistysliitto ja Työväen Akatemia sekä Vihreä Sivistysliitto. Teemana oli globalisaation ja suomalaisuuden suhde. Kokeilun rahoitti hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.

Elina Kervinen on laatinut selvityksen kokeilun opetuksista. Hänen johtopäätöksensä ovat hallituksen politiikkaohjelman kannalta rohkaisevia. Think tankien eli ajatuspajojen avulla voidaan piristää keskustelua ja ohjelmatyötä puolueissa. Ne voivat palvella puolueiden koulutustoimintaa. Ne voivat tuoda uusia avauksia poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Kokeilusta saatiin uutta tietoa toiminnan kehittämiseen.

Kervisen selvityksessä tuodaan esille myös kokeilun heikkouksia. Työn tuloksia ei onnistuttu saamaan suuren yleisön tietoon eivätkä ne herättäneet juurikaan julkista keskustelua. Viestintään ei kiinnitetty riittävästi huomiota. Päättäjien ja poliitikkojen tavoittaminen osoittautui vaikeaksi. Tietoa siitä, miten poliittiseen päätöksentekoon vaikutetaan, luulisi mukana olleissa sivistysjärjestöissä olevan. Ilmeisesti kokeilun tiukka aikataulu selittää tätä ongelmaa.

Kokeilun jälkeen kysytään, miten tästä eteenpäin. On ilahduttavaa, että kaikki hankkeeseen osallistuneet tahot haluavat jatkossakin kehittää ajatuspajatoiminnan suomalaisia muotoja. Edellytyksiä työlle on, sillä valtion tukea saadaan tänäkin vuonna ja ilmeisesti myös tästä eteenpäin.

KSL:n johdolla on perustettu työn jatkamista varten Vasemmistofoorumi-niminen järjestö. MSL on käynnistänyt laajasti politiikan keskikenttää kokoavan Edistysmielisen tutkimuksen yhdistyksen. Muut mukana olleet jatkavat toimintaa, vaikka eivät uusia yhdistyksiä ole perustaneetkaan. On syytä huomata, että sdp näyttää panostavan think tank –toiminnan kehittämiseen Kalevi Sorsa –säätiössä.

Kysymys siitä, mikä olisi think tank –toiminnan suhde puolueisiin jatkossa, jakaa kokeiluun osallistuneiden mielipiteet. Osa kannattaa toiminnan tiivistä sitomista puolueisiin. Osa taas kannattaa isompaa etäisyyttä poliittisiin järjestöihin. Tätä perustellaan sillä, että sitoutuminen vanhoihin ideologisiin rajoihin kangistaa ajattelua ja pelottaa pois tavallisia kansalaisia.

Minusta me tarvitsemme monilla eri tavoilla organisoitua ajatuspajatoimintaa. Puolueita lähellä olevat think tankit ovat tärkeitä. Ne voivat vilkastuttaa poliittista keskustelua ja syventää puolueiden demokratiaa. Toiminta sopii hyvin puolueita lähellä oleville sivistysjärjestöille ja kansanopistoille, uusia organisaatioita ei välttämättä tarvita. Toiminnalla on järjestöjen ja opistojen perustehtävän, koulutustoiminnan kehittämisen kannalta suuri merkitys.

Uusien yhteiskunnallisten avausten tarpeen takia on syytä toivoa, että meille syntyy lisäksi muutama poliittisesti väljempi arvopohjainen think tank –organisaatio. Etäisyys puoleisiin voisi hyvin olla suurempikin kuin Edistysmielisen tutkimuksen yhdistyksen tapauksessa. Käytäntö tulee osoittamaan, miten ne onnistuvat hankkimaan rahoitusta. Siitä pitää lähteä, että ne saavat oman osuutensa valtion tuesta.

Pekka Sallila