Sivistys.net, pääkirjoitus 8.2.2008
Opetusministeriö asetti viime viikolla virkamiesryhmän valmistelemaan vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa vuosille 2008–2012. Johtaja Marita Savolan vetämään valmisteluryhmään tulee hänen lisäkseen vain neljä jäsentä. Lisäksi ryhmälle nimettiin neljä pysyvää asiantuntijaa, jotka edustavat myös alan järjestöjä ja oppilaitoksia.
Vapaan sivistystyön piirissä ollaan tyytyväisiä siihen, että kehittämisohjelman valmistelu on saatu käyntiin. Virkamiesryhmän toimeksianto on kirjoitettu osaavasti ja kunnianhimoisesti. Se edellyttää, että ennen toimenpide-esitysten laatimista ryhmä paneutuu vapaan sivistystyön tilanteeseen ja toimintaympäristön muutokseen.
Ministeriön valmisteluryhmää koskeva päätös on herättänyt myös arvostelua. Virkamiesryhmän suppeuden ja tehtävämäärityksen laajuuden välillä nähdään ristiriita. Pysyvien asiantuntijoiden valintaa on moitittu yksipuoliseksi. Moitteita on kuulunut varsinkin kansanopistojen suunnalta.
Päätöksen voi kuitenkin lukea myös niin, että valmistelutyön organisaatiossa on otettu huomioon kentän kuuleminen. Virkamiestyöryhmän tukiryhmänä toimii opetusministeriön asettama vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä, jossa on edustajia alan jokaisesta viidestä oppilaitosmuodosta. Sitä luvataan kuulla valmistelutyön keskeisissä vaiheissa.
Sitä paitsi on ajateltavissa, että virkamiesryhmä on tarkoituksenmukainen tapa organisoida ohjelman valmistelutyö. Monijäseniset työryhmät, joissa on mukana oppilaitosryhmien lisäksi muita intressitahoja, juuttuvat työssään monesti lyhyen aikavälin eturistiriitoihin. Ne ovat kokemuksen mukaan huonoja tekemään päätöksiä rakenteellisista uudistuksista. Pahimmillaan ne ajautuvat puolustuskannalle, jarrumiehen rooliin.
Tiedetään, että vapaan sivistystyön järjestöillä on hyvä keskusteluyhteys Marita Savolaan ja muihin aikuiskoulutuksen tulosalueen virkamiehiin opetusministeriössä. Sen ansiosta järjestöillä on vaikuttamisen paikka ohjelman valmistelussa, tällä kertaa tukiryhmän kautta.
Vaikuttamiseen on myös valmistauduttu. Kuusi yhteiskunnallista opintokeskusta on julkaissut Seppo Niemelän kirjan Sivistystyö, jossa pohditaan opintokeskusten kehittämishaasteita erityisesti kansalaiskasvatuksen ja järjestökoulutuksen kannalta. Kirjaan sisältyy ehdotus työmuodon valtionosuusrahoituksen uudistamisesta.
Suomen Kansanopistoyhdistys valmistelee kannanottoa oman alansa lainsäädännöstä ja rahoituksesta. Työhön on paneuduttu poikkeuksellisen monipuolisella otteella, kentän erilaisia intressejä ja sivistystyön asiantuntijoita kuulemalla. Kevään mittaan selviää, löydetäänkö yhdistyksessä yhteinen malli opistojen rahoituksen uudistamisesta.
Arvelen, että muutkin järjestöt ovat liikkeellä. VSY:n puheenjohtaja Aaro Harju esittää Sivistys.netille antamassaan kommentissa, että jokaisen oppilaitosryhmän tulisi päättää omista tavoitteistaan kehittämisohjelmaa varten. Tämä on varmasti tarpeen, mutta sen lisäksi on pyrittävä yhteisiin linjauksiin koko toimialan lainsäädännön ja rahoituksen kehittämisestä. Tässä on haasteellinen tehtävä VSY:lle.
Pekka Sallila