Kansanopisto tukee koulutusvalintoja

Aloittavien opiskelijoiden tiedot omista opinnoista ovat hatarat. Koulutuksen tutkimuslaitoksen selvitys osoittaa, että tämä koskee myös korkea-asteen opiskelijoita. Neljännes ammattikorkeakouluihin hakevista ei tiedä, mihin ammattiin koulutuksesta valmistuu. Yliopistoissa tästä ongelmasta kertonee se, että neljännes opiskelijoista vaihtaa koulutusohjelmaa opintojen aloittamisen jälkeen.

Nuorten koulutusvalinnat on saatava vahvemmalle tietopohjalle. Avainasemassa tilanteen korjaamisessa on ammatinvalinnanohjaus. Nimenomaan lukioiden opinto-ohjaajilla on iso vastuu monipuolisen tiedon välittäjinä ja nuorten päätöksenteon tukijoina. Tärkeitä ovat niin ikään työvoimatoimistojen palvelut. Parantamisen varaa on myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiedottamisessa, niiltä on syytä odottaa yksilöityä tietoa myyntipuheen sijaan.

Koulutusvalintojen ongelmallisuus koskee suoraan kansanopistojen tehtäviä ns. nivelvaiheen koulutuksen järjestäjinä. Selvityksen valossa kansanopisto-opintojen merkitys on suurempi kuin yleensä ajatellaan. Kansanopistovuosi ei ole vain hyvä keino parantaa edellytyksiä päästä jatkopintoihin. Se on monille suuri mahdollisuus selkiinnyttää omia tulevaisuuden tavoitteitaan, paneutua kunnolla erilaisiin vaihtoehtoihin.

Viime aikoina koulutuspolitiikassa on korostettu tarvetta saada opiskelijoiden valmistumisaikoja lyhyemmiksi. Saattaa näyttää siltä, että yksi vuosi kansanopistossa ennen tutkinto-opiskelua on ristiriidassa tämän pyrkimyksen kanssa. Monet käytännön kokemukset viittaavat siihen, että asia on useimmissa tapauksissa juuri päinvastoin. Sellaisten opiskelijoiden kohdalla, joiden tavoitteet ovat selkiintymättömät, kansanopistovuosi voi nopeuttaa koulutusalan ja ammatin valintaa.

Kokemus osoittaa myös, että vuosi kansanopistossa lyhentää nuoren tutkinto-opiskeluun käyttämää aikaa. Kansanopisto voi siis palvella nuoren kokonaisopiskeluajan lyhentämistavoitetta, vaikka tätä pyrkimystä ei pitäisikään korostaa kovin yksipuolisella tavalla.

Lukioiden opinto-ohjaajat eivät aina ole olleet selvillä siitä, mitä kansanopistovuosi voi nuorelle tarjota. On kerrottu, että kansanopistoa ei ole otettu mukaan koulutusoppaiden koulutusjärjestelmäkaavioihin. Opistoväen aktiivisen toiminnan ansiosta tilanne on tässä suhteessa vähitellen parantunut. Säännöllistä yhteydenpitoa opistojen ja opinto-ohjaajien välillä on syytä jatkaa, tietoja opistotyöstä on päivitettävä.

Nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavat faktatiedon lisäksi mielikuvat. Kansanopistovuoden yksi tärkeä mahdollisuus on tarjota paikka purkaa vääristyneitä mielikuvia, rakentaa realistista pohjaa koulutusalan ja ammatin valinnalle. Kansanopisto-opiskelun yhteisöllisyys, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan monipuolinen vuorovaikutus luo edellytykset tämän tehtävän hoitamiselle.

Mielikuvat vaikuttavat toki siihenkin, onko kansanopisto kiinnostava vaihtoehto nivelvaiheen koulutukseen. Millainen kuva nuorilla ja heidän vanhemmillaan on kansanopistosta? Miten opinto-ohjaajat näkevät kansanopiston? Mielikuvapuolella saattaa olla isoja ongelmia, vaikka toiminta on hyvinkin laadukasta. Tästäkin syytä kansanopistotyön profiilia pitäisi pystyä nostamaan.

Pekka Sallila

Katso sivistys.netin uutinen Kansanopistovuosi koulutuksen nivelvaiheeseen 16.01.2006