Pekka Sallila

Kansalaisoppiminen ja vähemmän koulutetut

Aktiivinen kansalainen ja kansalaisoppiminen olivat esillä vapaan sivistystyön Virtapiiri-seminaarissa 8.–9.12.

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön VSY:n ja Matti Vanhasen hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman järjestämän tilaisuuden yleisömenestys oli hyvä. Osanottajia oli noin sata, eri puolilta maata, erityisesti kansalaisopistoista ja opintokeskuksista.

Seminaarissa esiteltiin useita VSY:n kansalaisopintojen kokeiluhankkeita. Esittelyt osoittivat, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle viime vuosina kenties laiminlyödylle kansalaisoppimisen alueelle. Ohjelmajohtaja Seppo Niemelän puheet siitä, että alueella ei tapahdu mitään, tuntuvat seminaariesitysten valossa vähintäänkin liioittelulta.

Yhdessä asiassa Seppo Niemelän arvostelu ja patistelu on syytä ottaa hetimmiten vakavasti. Kysymys on vähemmän koulutettujen kansalaisopinnoista. Näyttää siltä, että tämän ryhmän tavoittaminen on tälläkin alueella vaikea. Saattaa olla, että aktiivisten aikuisopiskelijoiden, yleensä vähintään keskiasteen koulutuksen saaneiden maailmassa elävät suunnittelijat ja opettajat ei osaa lähestyä oikein vähemmän koulutettuja ryhmiä.

Kuitenkin juuri vähemmän koulutettujen suunnalla kansalaisoppimisen haasteet ovat suuret. Tämän ryhmän yhteiskunnallinen osallistuminen on heikentynyt tuntuvasti. Viime vaalien äänestysprosentti jäi esimerkiksi Helsingissä vähemmän koulutettujen kaupunginosissa jopa puoleen hyvin koulutettujen alueiden aktiivisuudesta. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan luottamus valtiovaltaan vaihtelee koulutuksen pituuden mukaan. Perusasteen koulutuksen varassa olevista vain noin joka viides uskoo poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuteen. Korkea-asteen koulutuksen saaneista vastaava osuus on kolme viidestä.

Seminaarissa oli toki esillä myös hankkeita, jotka tavoittavat vähemmän koulutettuja. Ne menestyvät, jos ne toteutetaan kohderyhmän odotukset ja valmiudet huomioon ottavalla tavalla. Se tarkoittaa työskentelyä tekemällä, vähemmän kirjallisesti, luopumalla esimerkiksi esseiden kirjoittamisen vaatimuksista. Se tarkoittaa myös luopumista liiasta uskosta itseohjautuvuuteen.

Kannatan Seppo Niemelän ajatusta siitä, että vähemmän koulutettujen osallisuutta ja osallistumista kansalaisyhteiskunnassa ryhdytään selvittämään ja samalla heidän kansalaisoppimistaan kehittämään. Se voisi tapahtua laajapohjaisessa aivoriihessä, think tankissa, joka ideoi ja kehittää uusia kansalaisoppimisen muotoja ja kannustaa oppilaitoksia ja järjestöjä uudistamaan toimintansa niiden pohjalta. Selvityksiä, keskusteluja ja kokeiluja, tutustumista pohjoismaiseen kansansivistystyöhön ja laajemminkin kansalaiskasvatukseen Euroopassa.

Selvitys- ja kehittämishanke sopii varmaankin Vapaan sivistystyön yhteisjärjestölle, jonka VSOP-hankkeessa kansalaisuusopinnoilla on jo keskeinen asema. Hankkeelle tarvitaan kuitenkin VSY:n jäsenjärjestöjä laajempi pohja, yhteistyötä ainakin sosiaalityön järjestöjen ja laitosten kanssa.

Pekka Sallila