Schefflerin rationaallisuus ja kasvatustodellisuuden monikerroksisuus

Katariina Holma (2008). Scheffleriläinen rationaalisuus ja kasvatustodellisuuden monikerroksisuus. Jännitteitä ja ratkaisuja Israel Schefflerin kasvatusfilosofiassa. Väitös 4. huhtikuuta 2008, Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos.

Israel Scheffler (synt. 1923) on yksi 1950-luvulta alkaneen englanninkielisen kasvatusfilosofian tradition perustajia. Romaniasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden juutalaisten vanhempien poika Israel Scheffler teki filosofisen uransa Harvardin yhliopistossa. Schefflerin kasvatusfilosofinen pääteos on rationaalisuuden ideaalia puolustava Reason and Teaching (1973).

Katariina Holman väitöskirja tutkii filosofisen rekonstruktion ja argumentoinnin keinoin Schefflerin kasvatusajattelun keskeisiä ulottuvuuksia.

Artikkeliväitöskirja perustuu kolmeen itsenäiseen artikkeliin sekä yhteenvetotiivistelmään. Artikkelit käsittelevät toisistaan erillisiä teemoja: rationaalisuuskäsitystä, todellisuuskäsitystä ja ihmiskäsitystä.

Rationaalisuuden ideaali
ja moraalikasvatus

Philosophy of Education-lehdessä vuonna 2003 julkaistu artikkeli ”The Conditions of Scheffleriana Rationality in the Realm of Moral Education” käsittlee Schefflerin näkemystä, jonka mukaan rationaalisuuden ideaalin tulisi toteutua samanlaisena riippumatta siitä, ovatko kasvatuksen sisältönä tieteeseen perustuvat vai eettiset käsityksemme. Holma pohtii, millaisilla edellytyksillä Schefflerin ajatus etiikan ja tieteen analogiasta rationaalisuuden suhteen voisi koherentisti toteutua.

Artikkelissa käsitelty jännite tai filosofinen kysymyksenasettelu muodostuu siitä, että Scheffler kannattaa yhtä aikaa sekä ajatusten tieteellisen ja eettisen tiedon vahvasta analogiasta että eettistä naturalismia eli kantaa, jonka mukaan etiikka tulisi ymmärtää ja selittää luonnollisten tosiasioiden pohjalta.

– Näyttää kuitenkin siltä, että naturalistisesta lähtöoletuksesta oletus eettisen ja tieteellisen teidon analogisuudesta kohta tiettyjä ongelmia, jotka liittyvät rationaalisuuden, objektiivisuuden ja totuuden käsitteisiin, Holma toteaa.

Kasvatus ja moni-
kerroksinen todellisuus

Vuonna 2004 Educational Theory -lehdessä julkaistu artikkeli ”Plurealism and Education: Israel Scheffler`sSynthesis and its Presumable Educational Implications” osallistuu kasvatusfilosofiseen konstruktivismi–realismi-keskusteluun.

Artikkeli käy läpi Schefflerin ja hänen Harvardin kollegansa Nelson Goodmanin kahden vuosikymmenen mittaista debattia konstruktivismin ja realismin kysymyksistä sekä esittelee Schefflerin 2000-luvulla kehittämän näkemyksen, pluralismin, jonka avulla Scheffler katso ratkaisseensa hänen ja Goodmanin välisen näkemyseron.

Schefflerin mukaan Goodmanin virhe on se, että tämä olettaa, että realisti on väistämättä myös monisti eli olettaa yhteen kuvausjärjestelmään redusoitavan todellisuuden olemassaolon. Scheffler hylkää Goodmanin tavoin monismin, mutta kannattaa silti ontologista realismia eli oletusta ihmisestä riippumattomasta todellisuudesta.

Pluralismi painottaa ihmisen tietojärjestelmän erehtyväisyyttä ja korostaa erilaisten näkökulmien merkitystä monimuotoisen maailman ilmiöiden valottajana. Realistisen perusoletuksen vuoksi se ei kuitenkaan kadota kytköstä todellisuuteen. Kasvatuksen moniulotteisessa maailmassa monenlaisten todellisuuden alueiden ja kerrostumien huomioiminen ja todellisuuden erilaisten kuvausjärjestelmien arvostaminen on erityisen tärkeätä. Näin pluralismilla on myös kasvatuksellinen kanta.

Teleologinen ihmiskäsitys
ja sukupuolten tasa-arvo kasvatuksessa

The Journal of Philosophy of Education -lehdessä vuonna 2007 julkaistu artikkeli ”Essentialism Regarding Human Nature in the Defence of Gender Equality in Education” käsittelee nykyfilosofiassa kannatettuja ihmiskäsityksiä sukupuolten tasa-arvon ideaalin kasvatukselllisen oikeuttamisen näkökulmasta.

Artikkelissa Holma jaottelee filosofiset ihmiskäsitykset subjektivistiseen, kulturalistiseen ja essentialistiseen ihmiskäsitykseen. Hän nojaa Martha Nussbaumin ja Alasdair MacIntyren argumentteihin esittäessään, että essentialistisen ihmiskäsityksen omaksuminen muodostaa filosofisesti koherentin tavan puolustaa sukupuolten tasa-arvoa kasvatuksessa.

Katariina Holman Scheffleriin liittyvä keskeinen väite on, että myös Scheffler, osin vastoin omaa eksplisiittistä kantaansa, voidaan lukea maltillisen essentialistisen ihmiskäsityksen kannattajaksi.

Väitöskirjan yhteenveto-osassa Holma käsittelee pohdiskelevalla otteella kunkin kolmen artikkelin sisältöä artikkeleista käydyn filosofisen keskustelun valossa sekä hahmottelee artikkeleita toisiinsa yhdistäviä laajempia filosofisia kysymyksenasetteluja.