Pureeko ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutus?

Jussi Pihkala (2008). Ammattikorkeakoulutuksen aikaiset yrittäjyysintentioiden muutokset. Ammattikasvatusalan väitös Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa 1. helmikuuta 2008.

KL Jussi Pihkalan tutkimuksen ongelma oli, muuttavatko ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnot opiskelijoiden yrittäjyysintentioita. Tutkimus liittyy siihen, miten ammattikorkeakoulut onnistuvat yrittäjyyskoulutuksessaan muutoksen aikaansaamiseksi opiskelijoiden yrittäjyysajattelussa.

Tutkimuksen populaationa oli Suomen 29 ammattikorkeakoulun alan opiskelijat. Heistä valittiin kaksi yrittäjyysstrategialtaan erilaista kokonaisotosta viidestä eri koulutusohjelmasta. Koulutusohjelmien yrittäjyyspainotukset olivat niissä erilaiset. Tutkimukseen liittyvä aineisto kerättiin ajallisesti kahdessa eri vaiheessa.

Aikomus yrittäjäksi
pysyväluonteinen

Pihkalan saama tulokset osoittavat, että painotettu yrittäjyyskoulutus ei aiheuta opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksissa muutoksia. Ne näyttävät olevan suhteellisen pysyviä opintojen ajan. Opiskelijat kokevat yrittäjyyskoulutuksen tärkeänä. Koulutuksen avulla kaikkien opiskelijoiden tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyy yleisellä tasolla.

Opiskelijat arvioivat yrittäjyyskoulutuksen tuovan kuitenkin epävarmuutta siinä mielessä, miten he luottavat omiin yrittäjyyskykyihin. Epävarmuutta aiheuttavat asetetut yrittäjyysopintojen ylimitoitetut tavoitteet, yrittäjäksi kannustamisen ja siihen liittyvän henkisen tuen puute sekä yrittäjyysopintojen laatu ja opintojen ajoitus. Tulosten mukaan on kuitenkin perusteltua liittää koulutukseen yrittäjyyttä.

Tulokset auttavat
yrittäjyyskoulutuksen suunnittelua

Tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Ne auttavat määrittelemään koulutuksen keskeisiä tavoitteita, kehittämissuunnitelmia, opetussuunnitelmien perusteita sekä koulutusohjelmia. Tuloksia voidaan käyttää myös hyödyksi käytännössä koulutusta ja sen järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Pihkalan mielestä jatkossa tarvitaan laajempaa, useita ammattikorkeakouluja ja koulutusohjelmia koskevaa pitkittäistutkimusta. Lisäksi olisi aiheellista seurata yrittäjyysintentioiden mahdollista laukeamista yritystoiminnaksi useampaa vuotta myöhemmin koulutuksen jälkeen.

– Koulutuksen sisältöjen, niiden ajoittamisen sekä menetelmien parempi suunnittelu edellyttäisi yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa tukevien oppimisen prosessien sekä pedagogiikan tutkimusta. Olisi syytä myös tutkia, miksi opiskelijoiden luottamus omiin yrittäjyyskykyihin vaihtelee huomattavasti. Lisäksi olisi aiheellista selvittää, miten yrittäjyyskykyihin luottamiseen voidaan vaikuttaa, Jussi Pihkala summaa.

Vastaväittäjänä oli professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopista ja kustoksena professori Pekka Ruohotie.

Väitelleestä

Jussi Pihkala on syntynyt Kauvatsalla ja hän on suorittanut kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii opetusneuvoksena Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla.

Pihkalan väitöskirja ilmestyy Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan julkaisusarjassa. Tutkimusta välittää Yliopistopaino.