Rauno Juntumaa (2008). Psykoanalyysi oppimisprosessina. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia. Helsingin yliopisto. Väitös 30.5.2008.
Rauno Juntumaan väitöstutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millaista psykoanalyysissa tapahtuva oppiminen voisi olla.
Oppiminen ei esiinny Sigmund Freudin psykodynaamisten käsitteiden joukossa, mutta käyttäytymisterapeuttisen teorian käsitteisiin se kuuluu. Tutkimuksen viitekehys perustuu psykoanalyyttisen teorian lisäksi Jack Mezirowin teoriaan pohtivasta (reflektiivisestä) ja muuntavasta (transformatiivisesta) oppimisesta, näkemyksiin ilman tietoista tarkoitusta tapahtuvasta (implisiittisestä) oppimisesta sekä emotionaalisista tekijöistä oppimisessa.
Juntumaan tutkimuksen empiirisenä aineistona on viiden henkilön seitsemän vuoden seurantaan perustuvat videohaastattelut, yhteensä 60 tuntia. Ne kuuluvat Helsingin Psykoterapiaprojektin aineistoon.
Haastateltavat kertoivat itsekäsityksestään, kokemuksistaan ja suhteistaan läheisiin, työhön ja analyytikkoon.
Tuloksissa esitetään haastateltavien pohdintoja (reflektiota) heidän muutos- ja oppimiskokemuksistaan sekä tunnetiloistaan. Tutkija esittää oppimiseen liittyviä ajatus- ja tunneyhteyksiä rinnatusten ja kuvaa kunkin henkilön muutoksia myös kaavioin.
Oppiminen puettiin
sanoiksi
Oppiminen ilmeni kerrontana uusista ”perspektiiveistä”, kokemuksille annetuista uusista merkityksistä ja tulkinnoista. Tunnetilojen hallinta, ihmissuhteet ja kyky tehdä työtä paranivat. Oppimisessa olivat olennaista itsekäsityksen muutos ja tunnetilojen pohdinta.
Sekä reklektiivinen että implisiittinen oppiminen olivat tärkeitä ja tukivat toisiaan. Ne näyttävät edistävän psyykkistä hyvinvointia.
Oppimisen käsite toimii käsitteellisenä siltana naapuritieteisiin. Psykoanalyysista voidaan puhua oppimisen kielellä ilman psykoanalyyttisia termejä.
Aikaisemmin psykoanalyysia on pidetty psyykkisen toiminnan teoriana ja häiriöiden hoito- ja tutkimusmenetelmänä. Nyt sitä voidaan pitää myös oppimisprosessina.
Rauno Juntumaan vastaväittäjänä 30. toukokuuta on professori Airi Hautamäki Helsingin yliopistosta.