Kirjastonhoitajalla laajeneva ymmärrys palvelevasta roolistaan

Kaisa Sinikara (2007). Ammatti, ihminen ja maailmankuva murroksessa - Tutkimus yliopistokirjastoista ja kirjastonhoitajista tietoyhteiskuntakaudella 1970–2005. Uskontotieteen väitös, Helsingin yliopisto 16.11.2007.

Kaisa Sinikaran väitöstutkimuksen lähtökohtana on ollut halu ymmärtää tietoympäristössä ja yliopistokirjastoissa käynnissä olevia syviä muutoksia ja niihin liittyvää ristiriitaisuutta.

Tutkimus kohdistuu suomalaisiin yliopistokirjastoihin ja niissä työskenteleviin. Teoreettisena viitekehyksenä on erityisesti uskontotieteellisessä tutkimuksessa sovellettu maailmankuvan käsitteistö: arvot, aikakäsitys, ihmiskuva, minäkuva, yliluonnollisen ja pyhän kokemus, yhteisö ja johtajuus.

Aikakehyksenä on tietoyhteiskuntakaudeksi nimitetty ajanjakso 1970–2005.

Kaisa Sinikari tarkastelee tutkimuksessaan 1) kirjastomaailman ja yliopistomaailman arvojen eroja ja yhtäläisyyksiä, 2) kirjastohenkilöstön elämäntarinoiden heijastamia maailmankuvia ja yhteisöä sekä 3) tietotekniikan laajenemisaaltojen vaikutuksia arvoihin ja yhteisöön.

Kirjasto yliopistossa
– yhtäläisyyksiä ja eroja

Yliopistomaailman ja kirjastomaailman arvoilla on laaja yhteinen pohja, mutta myös eroavuuksia. Keskeiset arvojen erot liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin:
1)Kilpailu kuuluu yliopistoon tieteellisenä instituutiona, kun sen sijaan kirjastotyön keskeisen eetoksen luovat palvelun arvo sekä demokratian, tasavertaisuuden ja intellektuaalisen vapauden arvot.
2) Yliopistomaailman keskeisiä arvoja ovat autonomia sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaus, kun taas kirjastomaailman globaali arvo on toiminnan järkevä ja tehokas organisointi.

Maailmankuvat keskenään
erilaiset

Tutkimuksen keskeisenä lähdeaineistona ovat 30 kirjastohenkilöstön ja -johtajien kirjoittamat elämäntarinat, joista hieman yli puolet on Helsingin yliopistosta ja vajaa puolet muista kahdeksasta yliopistosta. Elämäntarinoista hahmottuvat ammattiin liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset arvot, samoin kuin muut keskeiset maailmankuvien elementit.

Kirjoittajilla ei näyttäisi olevan yhtä yhteistä maailmankuvaa. Sen sijaan erityisesti tietyt ammattiin liittyvät arvot ovat yhteisiä.

Palvelun arvon ja arvokkuuden ovat vahvasti sisäistäneet kaikki kirjoittajat, jotka kirjastotyöhön sitoutuneina kokevat sen mielenkiintoisena ja palkitsevana. Palvelurooli voi laajentua tiedonhankinnan lisäksi kouluttajan ja kuuntelijan, jopa terapeutin rooleihin, joita kilpaileva tiedeyhteisö tarvitsee.

Myös demokratian ja tasavertaisuuden arvot nousevat melko voimakkaasti esille.

Tietoyhteiskunta
synnyttää jännitteitä

Tietoyhteiskuntakehitys on edennyt yliopistokirjastoissa kolmena aaltoliikkeenä 1960-luvulta lähtien. Erityisesti voimistuva kolmas aalto – elektronisten tietoaineistojen ja -palvelujen valtavirtaistuminen – tuo mukanaan perustavanlaatuisia muutoksia.

Muutospaine kohdistuu arvoihin ja organisaatioihin, mutta myös ajan hahmottamiseen sekä yhteisöjen hierarkioihin ja arvostuksiin, joihin on tullut uudenlaisia jännitteitä.

Muutoksen avainkäsitteenä voidaan pitää tulevaisuusorientaatiota, joka näkyy metaforamuutoksina, hyvän kirjastonhoitajan mallin muutoksina ja yhteisöllisinä arvostuksina.

Tiedeyhteisön käsitykset ja mielikuvat kirjastoista ja kirjastohenkilöstöstä muuttuvat kuitenkin perin hitaasti. Jännitteitä kirjastojen ja tiedeyhteisön välille saattaa syntyä erityisesti perusarvoja koskevien erojen ja mielikuvakuilujen vuoksi.

Vastaväittäjänä oli professori, ylikirjastonhoitaja Tore Ahlbäck Åbo Akademista ja kustoksena professori Juha Pentikäinen.

Väitöskirjaa myy tekijä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa.