Kansanvalistusseura  Kansalais- ja työväenopistojen liitto

Juttu päivitetty 20.02.2008 Etsi Sivistys.netistä

Etusivu > Sivisty! > Tutkimus

Interaktio, motivaatio ja opiskelijoiden oppimistulokset verkko-opiskelussa

Kaarina Pirilä (2008). Interaction, Motivation, and Student Learning Outcomes in E-Learning - Do Personal Differences Matter? (Interaktio, motivaatio ja oppimistulokset verkko-opiskelussa yksilöllisten ominaisuuksien kautta tarkasteltuna). Kasvatustieteen väitös 14. helmikuuta 2008 Oulun yliopistossa.

KL Kaarina Pirilän väitöskirjatyö koskee verkko-oppimiseen ja erityisesti aikaisemmissa tutkimuksissa paljolti huomiotta jäänyttä oppimiseen suotuisasti vaikuttavaa tekijää eli interaktiota verkko-opiskelussa. Pirilä tutki yksilöiden välisten erojen vaikutusta opiskelijan oppimistilanteessa kokemaan interaktioon, motivaatioon, tyytyväisyyteen ja lopuksi oppimistuloksiin.

Pirilä teki tutkimuksensa opetuskokeilussa, jossa opiskelijat opiskelivat yliopistokurssin kolmella eri tavalla: perinteisesti luokkaopetuksessa, verkon välityksellä reaaliaikaisesti interaktiivista ohjelmaa käyttäen ja itsenäisesti tallennettua versiota käyttäen.

Lisäksi hänen tavoitteenaan oli rakentaa struktuurimalli sekä testata malli LISREL-menetelmällä. LISREL on tietokoneohjelma, joka operoi lineaarisilla malleilla, sisältäen useita ominaisuuksia, mm. mallien rakentamisen ja testaamisen sekä teoreettisen mallin modifioinnin.

Reaaliaikaisuus lisäsi
motivaatiota ja tyytyväisyyttä


Tutkimustulosten mukaan oppikurssin itsenäisesti opiskelleiden opiskelijoiden ryhmässä kokemukset olivat negatiivisimmat: tämän ryhmän opiskelijat kaipasivat lisää interaktiota, lisäksi heidän motivaationsa ja tyytyväisyytensä opiskeluun oli alhaisinta.

Opiskelu interaktiivista reaaliaikaista ohjelmaa käyttäen lisäsi opiskelijoiden kokemaa interaktiota sekä motivaatiota ja tyytyväisyyttä. Luokkaopetuksessa olleiden opiskelijoiden ryhmä oli tyytyväisin.

Eri ryhmien oppimistuloksia analysoitaessa todettiin, että luokkaopetuksessa ollut ryhmä menestyi parhaiten ja kaksi muuta ryhmää hiukan huonommin, mutta samantasoisesti keskenään. Nämä erot oppimistuloksissa eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä.

Yksilölliset ominaisuudet
selittävät eroja parhaiten


Tutkimustuloksista voitiin lisäksi todeta, että opiskelijoiden yksilölliset ominaisuudet ennustivat paremmin opiskelijan motivaation, tyytyväisyyden ja oppimistulokset kuin se, millaisessa oppimisympäristössä hän opiskeli. LISREL-analyysit vahvistivat näitä tuloksia.

Tutkimuksen tulokset ovat helposti siirrettävissä käytännön opetustyöhön ja opiskeluun. Koska verkon välityksellä tapahtuva opiskelu lisääntyy, on opiskelijoiden yksilölliset ominaisuudet tärkeitä vaikuttajia.

– Erilaisten opiskelijoiden tarpeita näissä uudenlaisissa oppimisympäristöissä ei kuitenkaan riittävästi vielä oteta huomioon eikä liioin tutkita. Erilaisuuden huomioonottaminen parantaisi opiskelijoiden motivaatiota, tyytyväisyyttä ja myös opiskelutuloksia, Kaarina Pirilä toteaa.

Lisäksi sosiaaliset ympäristöt eroavat erilaisissa oppimisympäristöissä. Siten myös interaktiot oppijan, opettajan ja muiden opiskelijoiden välillä ovat erilaisia. Kun verrataan opiskelua perinteisessä luokkahuoneessa, reaaliaikaisessa verkko-oppimistilanteessa tai itsenäistä työskentelyä verkossa, suurimmat erot voidaankin ilmeisesti löytää juuri sosiaalisen interaktion määrässä ja tyypissä.

Uusia interaktiivisia
ratkaisuja opetuskäyttöön


– Opiskelijoiden – sekä aikaisemmat että tässä tutkimuksessa koetut – kokemukset verkko-opiskelusta olivat hyvin negatiivisia, joten uusia ratkaisuja opettamiseen ja oppimiseen tarvitaan. Uudet interaktiiviset teknologiset ratkaisut näyttäisivät olevan hyvä lisä ja vaihtoehto verkko-opiskelumenetelmiin, Pirilä huomauttaa.

Kaarina Pirilän mukaan yksilöiden välisten erojen vaikutusta oppimiseen on tutkittu perinteisessä luokkaopetustilanteessa runsaastikin, mutta verkko-oppimisympäristössä tapahtuvaan opiskeluun liittyviä tutkimuksia yksilöllisten erojen vaikutuksista on hyvin vähän.

Vastaväittäjinä toimivat professori Tapio Varis Tampereen yliopistosta sekä professori Pertti Väisänen Joensuun yliopistosta. Kustoksena toimi professori Pertti Yli-Luoma.

Espoolaissyntyinen Kaarina Pirilä on suorittanut yliopistollisen perustutkintonsa Helsingin yliopistossa. Pirilä työskentelee Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Väitöstutkimuksensa hän teki Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan alaisuudessa toimivalle Kajaanin opettajankoulutusyksikölle.

Sisällöntuottajat

Aima >>

Aikuiskasvatus >>

LLinE >>

VSOP >>