Asepalvelus hidastaa opintoihin ja työelämään siirtymistä

Jukka Määttä (2007). Asepalvelus nuoren naisen ja miehen opinto- ja työuralla. Kasvatustieteen väitös 29.6.2007, Jyväskylän yliopisto.

KM Jukka Määtän väitöstutkimuksesta selviää, että varusmiespalvelus katkaisee nuoren miehen opinto- ja työuran ja viivästyttää jatko-opintoihin tai työelämään kiinnittymistä. Ylioppilaille, jotka eivät ole vielä uranvalintaansa tehneet, asepalvelusaika voi selkeyttää ammatinvalintaa koskevia suunnitelmia. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneet naiset testaavat palveluksen aikana ammatillisia suunnitelmiaan sotilas- tai sille läheisesti liittyvälle alalle.

Palveluksella erilainen
merkitys naisille ja miehille

Vapaaehtoisille naisille palveluksen suorittaminen on omien ammatillisten suunnitelmien testaamista. Lähes kaikki naiset suunnittelevat palvelukseen tullessaan sotilas- tai sille läheisesti liittyvälle alalle hakeutumista. Noin puolet palvelleista naisista hakeekin alalle, ja noin neljäsosalla suunniteltu uranvalinta myös toteutuu ensimmäisinä vuosina palveluksen jälkeen.

Naiset kokevat palveluksen suorittamisen myös muulla tavoin oman uransa kannalta arvokkaana: suoritusta arvostetaan työelämässä, ja selviytyminen palveluksesta on heille vahvistava kokemus. Naiset kokevat oppineensa erilaisia työelämässä tarvittavia taitoja selvästi miehiä enemmän.

Miehet taas kokevat oppivansa asepalveluksessa enemmän yleishyödyllisiä ja kaikissa ammateissa tarvittavia valmiuksia: yhteistyötaitoja, työhön sopeutumiseen liittyviä taitoja sekä jossain määrin myös johtamistaitoja. Vain harvoin asepalveluksesta on suoraa hyötyä oman ammattialan työtehtäviin. Todennäköisimmin näin tapahtuu sotilas- tai sille läheisesti liittyville aloille hakeutuville sekä joskus tekniikan alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla toimiville.

Vaikka palveluksen suorittaminen hidastaakin uralle kiinnittymistä, palveluksen suorittamista arvostetaan ja sitä pidetään pääsääntöisesti hyödyllisenä kokemuksena sekä oman uran että muun elämän kannalta. Sotilasalalle hakeutuville palvelusaika on sosiaalistumista tulevalle ammattialalle.

– Varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin 25 000 miestä eli noin 78 prosenttia ikäluokasta. Se on eurooppalaisessa mittapuussa harvinaisen paljon. Palveluksen vaikutuksia yksilön opinto- ja työuraan ei ole kuitenkaan näkyvästi nostettu julkiseen keskusteluun. Mielestäni tulokset tarjoavat aineksia ajankohtaiseen keskusteluun asevelvollisuusinstituution asemasta Suomessa yksilön opinto- ja työuran näkökulmasta, Määttä esittää.

Määtän työ perustuu vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneille naisille ja heidän kanssaan samoissa palveluspaikoissa palvelleille miehille tehtyyn kyselytutkimukseen noin kaksi vuotta palveluksen päättymisen jälkeen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 89 naista ja 207 miestä.

Väitöksestä ja
väittelijästä

Määtän vastaväittäjänä 29. kesäkuuta toimi professori Hannu Perho Joensuun yliopistosta. Kustoksena oli professori Tapio Aittola.

Jukka Määttä kirjoitti ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta vuonna 1986. Hän on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 1993 Jyväskylän yliopistosta. Määttä on työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella, erikoissuunnittelijana Opetushallituksessa Helsingissä sekä vastaavana lehtorina Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampuksella.

Määttä toimii Humanistisessa ammattikorkeakoulussa pedagogisena yliopettajana sijoituspaikkanaan Joensuun kampus.