Yrittäjyyskasvatus kansalaiskasvatuksena

Risto Ikonen (2006). Yrittäjyyskasvatus. Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Minerva Kustannus Oy.

Arkipuheessa yrittäjyyskasvatus mielletään usein yrittäjien lukumäärän lisäämiseksi ja sen tarpeellisuutta perustellaan työllisyyden tai kansallisen kilpailukyvyn kaltaisilla seikoilla. Näin ajateltuna yrittäjyyskasvatuksella olisi vain välinearvoa pyrittäessä kohden tärkeämpää päämäärää, taloudellista kasvua. On myös väitetty, että yrittäjyyskasvatus tällaisenaan yksipuolistaa kasvatettavien arvomaailmaa.

Joensuun yliopistossa teemaa on lähestytty uudenlaisesta näkökulmasta. Syksyllä 2004 alkaneessa ja vuoden 2006 loppuun kestävän hankkeen aikana on rakennettu sivuainekokonaisuus, jossa yrittäjyyskasvatus nivelletään osaksi kansalaiskasvatusta.

Hankkeen nyt ollessa loppusuoralla joensuulaisen yrittäjyyskasvatuksen keskeiset periaatteet on koottu teokseen Yrittäjyyskasvatus. Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Tekijä on sivuainekokonaisuuden toteuttamisesta vastannut dosentti Risto Ikonen.

– Yrittäjyyskasvatuksen tehtävä on vahvistaa kansalaisen taloudellista toimintakykyä, hänen oma-aloitteisuuttaan talousasioissa, kiteyttää Risto Ikonen. Demokratian elinehto on toimelias ja osallistuva kansalainen. Yksi kansalaisen tunnusmerkeistä on taloudellinen toimeliaisuus, liittyipä tämä elannon hankintaan, omien varojen hoitoon tai yhteisistä menoista päättämiseen.

Osuustoiminta edelleen käyttökelpoinen

Ikosen mukaan myös yrittäjätiedot ja -taidot kuuluvat yrittäjyyskasvatukseen, mutta asennemuutosta tärkeämpää on luoda yrittäjyydelle otolliset olosuhteet. Suomalainen yrittäjähenki on rakennettu pitkälti osuuskuntayrittämisen varaan. Osuuskuntamuotoinen yrittäminen on ollut ja voisi yhä edelleen olla yksi tehokkaimmista tavoista edistää taloudellista yritteliäisyyttä.

– Yrittäjyyskasvatus sopii hyvin yhteen myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion idean kanssa. Itse asiassa, tuo malli ei olisi koskaan voinut menestyä ilman kansalaisten halua vaikuttaa taloudellisiin olosuhteisiin, Ikonen toteaa.

Kirjassa painotetaan, että yrittäjyyskasvatuksen tulee edistää kansalaisten taloudellista elämänhallintaa. Julkista rahoitusta nauttivien oppilaitosten tärkein tehtävä olisi kasvattaa toimintakykyisiä ja vastuunsa tuntevia kansalaisia.

Ikosen mielestä tehtävä jää kuitenkin täyttämättä, sillä nykyjärjestelmä päiväkodista yliopistoon laiminlyö taloudelliseen elämänhallintaan liittyvien tietojen ja taitojen edistämisen.

Teos ilmestyy Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen toimittamassa SoPhi -sarjassa numerolla 102. Kustannuksesta ja myynnistä vastaa Minerva Kustannus oy.

Lisätietoja: yrittajyyskasvatus@joensuu.fi