TSL julkaisi tärkeän ja ajankohtaisen teoksen.

Läpivalaistu eriarvoisuus

Heikki Taimio (toim. 2007). Talouskasvun hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman? Työväen Sivistysliitto.

Suomea ravistellut talouslama 1990–luvun alkuvuosina jätti syvät jäljet yhteiskuntaan. Kansakunta kävi kuilun partaalla, mutta voimansa ponnistaen se selvisi takaisin vakaan talouskehityksen tielle. Nousun turvaamiseen kelpasi kaikkien panos.

Pari vuosikymmentä myöhemmin yhä useampi ihmettelee, miksi talouskasvun tulokset jakautuvat epätasaisesti.

Tähän kysymykseen tarjoaa monipuolisen vastauksen Työväen Sivistysliiton kustantama kirja Talouskasvun hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman? Erikoistutkija Heikki Taimion toimittama teos tarkastelee lamavuosien jälkeistä aikaa tulonjaon, palkkaerojen, varallisuuserojen, köyhyyden, eläketulojen, sukupuolten tasa-arvon ja sosiaali- ja terveyshuollon näkökulmasta.

Kirja koostuu 12 artikkelista, joiden kirjoittajat kuvaavat tieteen keinoin ja selkeällä suomella eriarvoisuuden kehitystä 1980-luvun lopulta lähtien. Yleiskuvaksi hahmottuu se, että eriarvoisuus on kasvanut. Vain eläkeläisten keskinäinen eriarvoisuus on vähentynyt.

Pienten tuloerojen maasta
toisennäköiseen Suomeen

Tulo- ja varallisuuserojen muutoksista kirja tarjoaa hätkähdyttäviä esimerkkejä. Ennen laman alkua tuloerot Suomessa olivat maailman pienimmät. Köyhiä oli suhteellisesti vähiten. Lama musersi tämän asetelman.

Sen jälkeen bruttokansantuote henkeä kohti on kasvanut 60 prosenttia. Samalla aikavälillä tuloerot ovat kasvaneet kolmanneksella.

Vuosina 1994–2004 väestön suurituloisin prosentti lisäsi käytettävissä olevia tulojaan 154 prosentilla. Pienituloisin kymmenesosa väestöstä joutui tyytymään 14 prosenttiin.

Suomea auttoi talouskurimuksesta palkkamaltti, mutta se myös tuki tulonjaon kääntymistä yritysten hyväksi. Verotusta muutettiin muutenkin pääomatuloja suosivaan suuntaan.

Pätkätyöt ja epävakaat
työsuhteet yleisiksi

Eriarvoisuuden kasvuun ovat vaikuttaneet myös sosiaalietuuksien jääminen jälkeen ansiotasosta ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen työmarkkinoilla. Suhteellinen tuloköyhyys alkoi lisääntyä 1990–luvun lopulla, eikä tämä vuosikymmen ole tuonut parannusta asiaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä eriarvoisuus havaitaan mm. lääkäripalveluissa. Hyvätuloiset hyödyntävät niitä enemmän kuin pienituloiset, ja erojen pelätään entisestään kasvavan.

Talouskasvun hedelmät -kirja läpivalaisee suomalaisen eriarvoisuuden viiltävän perusteellisesti. Suomi kirjoitti historiaansa menestystarinan lamasta selviytyessään. Politiikan lamasäädöt tekivät tehtävänsä. Olisiko jo aika kääntää säädöt takaisin normaaliasentoon?

Jouko Hovi
Artikkeli- ja pääkirjoitustoimittaja