Kansalaisopistojen on yritettävä koukuttaa pojat ja miehet johonkin sellaiseen, jonka vuoksi kannattaa elää ja hehkua, Liisa Vornanen ehdottaa.

Wanted: suomalainen mies

KATEISSA ON suomalainen mies, jota ei ole tavoitettu yrityksistä huolimatta. Nähty viimeksi autoliikkeen pihassa potkiskelemassa renkaita. Tuntomerkit: tumma tai vaalea, pitkä tai lyhyt, painoa on ainakin omiksi tarpeiksi.

Erityistuntomerkit: viihtyy porukoissa, mutta välttelee kansalaisopistojen kursseja. Löydettäessä pyydetään palauttamaan lähimpään kansalaisopistoon.

Väinö, missä on se Väinö? Voimmeko puhua kaiken iän kansalaisopistosta, kun toinen sukupuoli puuttuu toiminnastamme lähes kokonaan?

JOKAISTA SATAA TYTTÖÄ kohti syntyy Suomessa sataneljä poikaa, mutta jokaista sataa yli 75-vuotiasta naista kohti on jäljellä viisikymmentäyksi miestä. Mihin miehet katoavat?

Pojilla on tutkijoiden mukaan vaikeuksia jo kohdussa, sillä he syntyvät tyttöjä todennäköisemmin ennenaikaisesti. Vauhti ja vaaratilanteet hallitsevat miehen elämää: taudit, tapaturmat ja väkivalta tappavat poikia ja nuorukaisia.

Miehiä niittävät myös alkoholi, tupakka ja verenkiertoelinten sairaudet. Pojat jäävät tyttöjä useammin ilman peruskoulun todistusta, putoavat koulutuksesta ja jäävät työttömiksi.

Tutkijat ovat huolissaan yhteiskunnan huono-osaisista, jotka paljon useammin ovat miehiä kuin naisia. Onko vapaassa sivistystyössä syytä huolestua ja perustaa kansallinen ProMen-liike ehkäisemään miesten syrjäytymiskierrettä?

TARVITSEMME valtakunnallisen kehittämishankkeen miesten innostamiseksi kansalaisopistosta. Kaiken iän kansalaisopistoon kuuluvat myös pojat ja tytöt, joista kasvaa aktiivisia aikuisopiskelijoita.

Mitä sitten tiedämme poikien ja miesten harrastamisesta ja vapaa-ajasta? Tutkimukset osoittavat naisten harrastavan arki- ja hyötyliikuntaa ja miesten kilpa- ja kuntoliikuntaa. Kuntoilua karttavia miehiä on yli kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Miehet kuitenkin satsaavat liikuntaan enemmän aikaa ja rahaa kuin naiset.

Kansalais- ja työväenopistojen liitto tukee ansiokkaasti opistoja terveyden edistämisen kehittämisessä, kuten terveysliikunnassa, painonhallinnassa ja ravitsemuksessa. Tuhannen taalan kysymys on, kuinka toiminta tavoittaa miehet.

TIEDÄMMEKÖ, miksi mies osallistuu tai ei osallistu opiston kursseille? Tunnemmeko riittävästi heidän koulutus-, kulttuuri ja harrastustarpeitaan suunnitellessamme toimintaamme? Voidaksemme suunnata kursseja miehille tarvitsemme tutkimustietoa heidän koulutustarpeistaan, niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

Ennen kuin meillä on tutkimustietoa, kansalaisopistojen on yritettävä koukuttaa pojat ja miehet johonkin sellaiseen, jonka vuoksi kannattaa elää ja hehkua.

Voimme puhua asiakaslähtöisestä toiminnasta vasta, kun tiedämme, mitä miehet kansalaisopistoilta haluavat. Silloin voimme hyräillä kuten J. Karjalainen: ”Siellä siellä se Väinö on.”

Liisa Vornanen

Kirjoittaja on Haapaveden kansalaisopiston rehtori ja Kansalais- ja työväenopistojen toinen varapuheenjohtaja.