Martti Markkanen

Takaisin ihmisten luokse

Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö (VSY) järjestää vapaan sivistystyön tulevaisuusfoorumin helmikuun alussa.

EDELLISESSÄ kokoontumisessa listattiin monia ongelmia koskien vapaan sivistystyön tulevaisuutta. Huomiotani herätti, että rahoitukseen, työssä jaksamiseen ja organisaatio-ongelmiin kiinnitettiin paljon huomiota. Itse asiakas, opiskelija, jäi vähälle.

Puheenjohtaja Aaro Harju (HS 3.1.2008) ja professori Juha Suoranta (Sivistys.net 14.1.2008) totesivat, että suomalainen vapaa sivistystyö on unohtanut aktiivisen kansalaisen demokratian luojana ja että valtio on siirtynyt syrjään sivistystyön ohjaajan roolista.

Suomalaiset eivät kirjoittajien mielestä ole yhteiskunnallisesti aktiivisia ja valtion osa on pienen lyhdyn varassa kulkevan yövartijan.

Kun havaitaan ongelmia, hätään huudetaan valtiovaltaa.

MITÄPÄ, JOS vapaan sivistystyön tekijät ja toimijat aktivoituisivat itse. Aktivoituminen ei ole kliseiden hokemista eikä taakse jääneiden vuosien ihailua. Se on tutustumista yhteiskunnan ja opiskelijoiden arkeen, esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseen ja tapoihin.

Sata vuotta sitten ruumiillisen työn tekijät halusivat oppia henkisiä kansalaisvalmiuksia. Tänä päivänä henkisen työn tekijät janoavat vastapainoa stressaavalle työelämälle tai hakevat sille tukea.

AIKUISKOULUTTAJA pääsee lähelle ihmisten arkea ja tarpeita verkostoitumalla. Perinteisten nuorisoseurojen, kyläyhdistysten ja aatteellisten järjestöjen lisäksi tai sijasta voi hakeutua yhteistyöhön yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen, työvoimaviranomaisten ja muiden oppilaitosten kanssa. Erilaiset kehittämishankkeiden hallinnoijat, kuntien elinkeinotoimi ja kauppakamarit voivat olla antoisia kontakteja.

Jokaista osallistujaa hyödyttävä verkostoituminen on taitolaji. Rehtori, joka rakastaa eniten omaa työhuonettaan, ei taida tänä päivänä pärjätä.

TOINEN TÄRKEÄ työkalu on markkinointi. Mutta pelkkä mainostaminen ei riitä, tarvitaan myös kestäviä ja haluttavia tuotteita ja palveluita, joita markkinoida. Verkostoista löytyy myös uusia hyviä käytäntöjä, joita lainata ja jalostaa omaan työhön.

Laadun kehittäminen johtaa menestymiseen. Hiljaisen tiedon, heikkojen signaalien ja reklamaatioiden aito käsittely uudistaa toimintaa.

Uskon, että yövartijakin kiinnostuu toiminnastamme, jos meillä on selkeät ja dokumentoidut näytöt tekemisestä, tekemisen systemaattisesta arvioinnista ja parantamisesta sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavista tuloksista. Ne lähtevät opiskelijan arjen tuntemisesta.

MIELESTÄNI tämän päivän kansalaistaitoja ovat luovuus ja sosiaalisuus, esiintymisen ja argumentoinnin taidot, verkostoituminen ja verkkotaidot. Siihen kuuluvat myös hyvä henkinen ja fyysinen kunto, palveluasenne ja kuunteleminen. Nämä taidot eivät tarvitse raja-aidakseen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarkkaa määrittelyä.

Kun paikallinen kansalaisopisto sitten joskus opastaa sitä, miten äänestää netissä tai kännykän välityksellä ja kun verkossa voi äänestää myös kunnankirjastossa, saamme uutta potkua demokratian vilkkauteen.

Martti Markkanen

Kirjoittaja on opetusneuvos.