Mika Kempas on KTOL:n
I varapuheenjohtaja, Kotkan opiston rehtori ja aikuiskasvatuksen jatko-opiskelija.
Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuusehdoista keskustellaan tavallisesti vain muodollisen kelpoisuuden näkökulmista. Opetusalan kelpoisuusehtoja koskevassa asetuksessa sanotaan, että opettajalta vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset pedagogiset opinnot. Yleensä korkeakoulututkinnon soveltuvuus rinnastuu pätevyyteen opetettavassa aineessa peruskoulussa tai lukiossa.
Vapaan sivistystyön opettajuuden ymmärtämiseksi olisi kuitenkin tärkeä oivaltaa, miten opettajasta kuoriutuu homo pedagogigus, opettava ihminen? Mitä hänen habitukseensa kuuluu?
Opettajuuden tasapaino
Opettajan työlle asetetaan jatkuvasti ulkopuolisia paineita. Ellei opettajalla ole välineitä käsitellä niitä, hän ei liioin kykene kehittämään työtään eikä kehittymään ammatissaan. Jatko-opintojani varten tekemieni opettajahaastattelujen perusteella on löydettävissä ainakin neljä erilaista kvalifikaatiokategoriaa.
Ammatilliset kvalifikaatiot
Vapaan sivistystyön opettajan on hallittava opettamansa aine ja osattava vielä opettaa se. Hänellä on opetusalalle hankittu koulutus, substanssipätevyys, vaikkapa musiikkiin. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja saanut näin oikeuden opettaa osaamisalansa raameissa.
Henkilökohtaiset kvalifikaatiot
Opettajan persoonaa ja työtä arvioidaan usein tämän sosiaalisten sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kannalta. Pelkkä sisältöosaaminen ei riitä vaan opettajalla on oltava sosiaalisia kykyjä.
Intellektuaaliset kvalifikaatiot
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa päätoimisen opettajan työstä vähintään kolmannes, ja toisinaan jopa yli puolet on koostuu muusta kuin opetuksesta. Opettajalta odotetaan valmiutta ratkoa ongelmia, itseohjautuvuutta, tietoista asioiden oppimista ja kykyä käsitteellistää eli abstrahoida omaa työtä.
Motivaatiokvalifikaatiot
Motivaatio omaan työhön on keskeisin opettajalta vaadittava ominaisuus. Motivaatiokvalifikaatiot sisältävät sitoutumisen työyhteisön arvoihin ja toimintatapoihin, lojaaliuden työnantajaa ja työyhteisöä kohtaan sekä mukautumisen työn muutoksiin.
Yhteiskunnan muutos haastaa opettajuuden
Vapaan sivistystyön oppilaitosten opetusohjelmia suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota yhteiskuntaan. Jos yhteiskuntaa koskevien havaintojen ja toiminnan välinen yhteys katkeaa, opiskelijamäärät vähenevät välittömästi. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat väistämättä, ja muutos ulottuu opettajiin. Opetusaloilla on elinkaarensa, ja opetuksen muuttuessa muuttuvat myös opettajien kvalifikaatiot.
Opettajuuden olennaiseksi piirteeksi nouseekin oman opettajuuden hallitseminen, kyky muuntautua todellisuuden vaateisiin ja silti säilyttää kosketus abstraktiin maailmaan. Opettajan ammattitaito vaatii niin ammatillisten ja henkilökohtaisten kuin motivaatiota koskevien ja intellektuaalisten kvalifikaatioiden tiedostamista.
Kvalifikaatiot voidaan rinnastaa vaakakuppeihin, joiden on oltava tasapainossa. Ammatilliset kvalifikaatiot luovat pohjan opettajan tekniselle osaamiselle, intellektuaaliset kvalifikaatiot taas kuvastavat metataitoja, joiden varassa arvioita ja kehittää työtä. Kun henkilökohtaiset kvalifikaatiot muokkaavat opettajan omia rooliodotuksia, motivaatiokvalifikaatiot vaikuttavat kykyyn sietää erilaisia tilanteita.
Mika Kempas