Kansalaisilla on halu vaikuttaa

Kansalaiset ovat demokratiassa subjekteja, eivät objekteja. Demokratiakasvatuksen on läpäistävä koko koulutusjärjestelmä perusopetuksesta aikuiskasvatukseen saakka. Kansalaisten kokemusta oman poliittisen toiminnan merkittävyydestä on vahvistettava. Hallinnon ja kansalaisen välistä vuoropuhelua on syvennettävä ja kuulemisprosesseja yhdenmukaistettava.

Tällaisia ja monia muita ajatuksia ja toimenpidesuosituksia nostettiin esiin ajatuspajoissa, jotka järjestettiin hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimesta viime vuoden lopulla. Round Table -keskustelujen tavoitteena oli kerätä ideoita ja ehdotuksia suomalaisen kansanvallan kehittämiseksi.

Kansalaisilla on vakavasti ottamisen nälkä, totesi yksi keskustelija. Kansalaisilla on halu vaikuttaa, jos he vain tietäisivät miten, lisäsi toinen. Siksi on kehitettävä uusia areenoita, joissa demokratiaan kuuluvaa julkista keskustelua voidaan käydä. Näiltä areenoilta on oltava kanavat varsinaiseen päätöksentekoon.

Edustuksellinen kansanvalta kaipaa rinnalleen osallistuvan demokratian menetelmiä, mm. kansanäänestyksiä sekä kansalaisten ja päättäjien säännöllistä vuoropuhelua. Näin ihmisten ääni saadaan nykyistä paremmin kuuluviin, ja kansalaiset pääsevät sekä laatimaan politiikan agendaa että osallistumaan varsinaiseen päätöksentekoon.

Keskustelijat ennakoivat poliitikon perinteisen roolin muuttuvan. Päätöksentekijästä tulee päätösprosessien ohjaaja; mielipiteen rakentaja, ideoiden tarjoaja ja kansalaismielipiteen jäsentäjä. Puolueiden toivottiin näkevän itsensä kansalaisten liikkeinä.

Kansalaisjärjestöt voivat olla halutessaan keskeinen kansalaisvaikuttamisen väylä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että järjestöjen sisäinen demokratia on kunnossa ja että järjestöt uskaltavat olla tarvittaessa julkisen vallan kriitikoita eivätkä sorru toimimaan vain yhtenä julkishallinnon lonkerona.

Ministeriöt on saatava kilpailemaan hyvistä osallistamiskäytännöistä, kuului yksi keskustelijoiden vaatimuksista. Kunnanvaltuustot pitää velvoittaa kerran valtuustokaudessa laatimaan selvitys siitä, miten ne ovat edistäneet kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista.
Myös luottamushenkilöiden asemaa kansalaisten edustajina ja kansalaismielipiteen välittäjinä haluttiin vahvistaa.

Uusi tekniikka voi olla apuna demokratian edistämisessä. Uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia voidaan käyttää mm. hallinnon ja kansalaisten vuoropuhelun helpottamisessa, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen sisäisessä keskustelussa ja päätöksenteossa ja yhteisen kansalaismielipiteen luomisessa. Tarvitaankin monenlaisia verkkopalveluja ja -ratkaisuja, kuten kansalaisten aloite- ja palautekanavia, tietopalveluja, verkkoäänestyksiä ja keskustelufoorumeja.

Albertinkadun ajatuspajalaiset lähettivät päättäjille vahvan signaalin siitä, että kansalaisilla on halua osallistua ja vaikuttaa, mutta heidät pitää ottaa entistä rohkeammin ja uudella tavalla mukaan politiikan agendan luomiseen ja yhteisistä asioista päättämiseen. Näin kansalaiset voivat todellisesti osallistua ja vaikuttaa.

Aaro Harju

Kirjoittaja on filosofian tohtori, sivistysliitto Kansalaisfoorumin pääsihteeri ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön puheenjohtaja.