Kaisa Lindström

Eettisen kuluttamisen voi tartuttaa

Tutkija Terhi-Anna Wilska on päätynyt tulokseen, joka ei yllätä: Suomalaisten asenteet ovat kohdallaan, mutta käytännön toimissa ylevät asenteet eivät useinkaan näy.

Sama kävi ilmi myös muutaman vuoden takaisessa Anu Koiviston ja Elina Nykäsen tutkimuksessa, missä selviteltiin opiskelijoiden asenteita kestävää kehitystä edistäviä kursseja kohtaan.

LÄHTÖKOHTA meillä on hyvä. Mutta vastuuntunnosta ja tiedosta huolimatta ihminen ei koe olevansa vastuullinen kuluttaja. Kursseja toivotaan, mutta osallistuminen lopulta jää. Eettisyyden on oltava vaivatonta, kertoo Wilskankin tutkimus.

Eettisestä kulutuksesta jo valmiiksi kiinnostuneet tietävät, tiedostavat ja toimivat omaksumiensa periaatteiden mukaisesti. He etsivät täsmäkoulutuksensa itse ja toteuttavat kestävää elämäntapaa.

AHDISTUA sen sijaan saattavat ne, joiden velvollisuuden tunne on herännyt, mutta jotka eivät keksi miten kulutuskäyttäytymistään voisi järkevästi muuttaa. Ahdistus pitäisi saada toiminnaksi ja teoiksi, onnistumisen kokemukseksi ja hyväksi mieleksi – siinä on vapaan sivistystyön haaste!

Olen omassa työssäni kestävän kehityksen parissa huomannut, että koulutusta suunnitellessa on hyvä löytää taustalle jotakin, jonka kautta löytyy mieli. Miksi pestä maitotölkkejä ja kierrättää nestekartonkipakkauksia? Onko vanha aina vihreää? Miksi varmistaa, onko lapsia keräämässä ostamani tuotemerkin puuvillaa?

Laajojen yhteyksien ja monimutkaisten kytköksien hahmottaminen on meillä onnistunut parhaiten projektikoulutuksissa. Kyse on pitkäkestoisista oppimisprojekteista, joissa paikallisen tai globaalin ongelman kautta opiskelijat joutuvat miettimään poliittisia päätöksiä, median antamaa kuvaa, omia valintojaan ja kulutuskäyttäytymistään.

PAIKALLISET tempaukset ja yhteistyö on hyvä tapa toimia. Näin saadaan mukaan heitäkin, jotka eivät herkästi lähde kursseille. Otavassa lähikauppa on ollut kylän puutarhahankkeessa käynnistävä ja kyläläisiä innostava voima.

Osallistuminen yhteisön viihtyvyyden lisäämiseen saa aikaan liikerenkaita. Perheet saadaan mukaan, voi syntyä ajatus vuosittain järjestettävästä tapahtumasta tai talkoista. Kylähankkeet osallistavat ja vaikuttavat moneen suuntaan.

VAPAA SIVISTYSTYÖ on kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä tärkeä. Se voi tarjota kokoontumistiloja, työvälineitä ja ohjausta. Se voi koordinoida, järjestää asiantuntijoita, olla osallisena itse.

Jos yritykset eivät ota eettisiä kysymyksiä todesta, jos ne toimivat tai niiden epäillään toimivan vastuuttomasti, ääni kuuluu verkoissa ja sosiaalisessa mediassa kauas ja kovaa. Hyvä kello kuuluu yhtä lailla! Body Shop ja Globe Hope tunnetaan ja tiedetään. Vapaalle sivistystyölle kasvaa sosiaalisen median alueella uutta toimintakenttää.

Sivistys on myös tekoja. Niitä tekoja tehdään joka päivä kauppojen hyllyjen äärellä, tuotemerkkien valinnoissa, ostopäätöksissä. Sivistystyötä on olla valinnoissa mukana.

Kaisa Lindström

Kirjoittaja on Otavan opiston rehtori.