Oppiminen ryhmässä on kuin kulkisi peilisalissa. Itsessä näkee väistämättä uusia puolia. – Sitä enemmän mitä erilaisempia peilit ovat, sanoo yliopistonlehtori Anita Malinen.
Miten homogeeninen ryhmän pitää olla, jotta oppiminen on tehokasta? Yleinen usko on, että tasalaatuisuus edistää ja liika heterogeenisuus hidastaa ryhmän etenemistä.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksella aikuispedagogiikkaa opettava Malinen kuitenkin kannustaa luottamaan erilaisiin ryhmiin. Kokemus on hänestä heterogeenisten ryhmien kannattajan.
– Opettajat vain eivät valitettavasti osaa hyödyntää heterogeenisuutta riittävästi, Malinen sanoo.
Ihmisten välisissä keskusteluissa syntyy niin sanottu peilisali-efekti: keskustelijoiden on mahdotonta olla näkemättä itsessään uusia puolia.
Vertaisoppimisen
teho ja lumo
Samaan tapaan oppimista tapahtuu, kun ryhmässä on eritasoisia osaajia. Esimerkiksi kielen alkeisryhmässä jonkin verran osaavasta voi saada mainion vertaisohjaajan.
– On ihan eri asia, jos vertaisohjaaja kertoo, kuinka hän opetteli lausumaan vaikean äänteen kuin jos saman tekee kieltenopettaja, Malinen vertaa.
Heterogeenisessä ryhmässä aloittelija usein kokee, että hänellä ei ole ryhmälle mitään annettavaa. Todellisuudessa kokeneet opiskelijat kuitenkin oppivat monesti eniten aloittelijoiden kysymyksistä.
Anita Malista harmittaa, kun niin moni opettaja yhä haluaa työskennellä vain tasalaatuisessa ryhmässä.
Miellyttämisestä
omaan ajatteluun
Asiaa selittää osaltaan ohjaajan pelko, että heterogeenisessä ryhmässä on omaksuttava uudet keinot:
– Jos oikeasti haluaa muutosta, on uskallettava tutkia omia työskentelytapojaan ja muuttaa pedagogisia käytäntöjään, Malinen toteaa.
Ryhmämuotoisen työskentelyn vahvuus on se, että kukin saa olla oma itsensä ja aktivoituu ajattelemaan. Kokemus voimaannuttaa.
– Ei tarvitse miellyttää opettajaa. vaan huomaa oppivansa oman ajattelun kautta.Siihen tarvitaan kuitenkin ryhmän tuoma mahdollisuus peilaamiseen.
Ryhmän demokratisoitumista voi harjoitella. Malinen sai oivan vinkin kollegaltaan Liisa Lautamatilta: hän aloittaa ja lopettaa ryhmäpäivänsä aina kierroksella.
– Päivän aluksi kukin saa käyttää esimerkiksi minuutin kertoakseen oman tunnelmansa tilanteen alussa. Kaikkia kuunnellaan, ei keskeytetä eikä kysellä. Tapa opettaa tehokkaasti sekä rohkaisua että hillintää henkilöstä riippuen, hän kannustaa kokeilemaan neuvoa.
Madalla oppimisen
kynnystä
– pyrkimällä kaikin keinoin palauttamaan oppijan luottamus omaan ajatteluunsa
– muistamalla, että oppijan puhe on tärkeämpää kuin ohjaajan
– hyväksymällä että tehtäväsi on kuunnella ja hallita tilannetta kokonaisvaltaisesti
– jättämällä tilaa oppijoille
– oppimalla sietämään opiskelijoiden kriittisyyttä
Teksti: Marjo Rautvuori
Kuva: Anne Nisula