Laura Kananen luotsaa Rauhankasvatusinstituutin toimintaa.

Parempi maailma syntyy pienistä teoista

Suuret rauhanmarssit 1980-luvun alkuvuosina yhdistivät ihmisiä ja kanavoivat halua vaikuttaa rauhan puolesta koko läntisessä maailmassa. Mutta minkälaisen sisällön rauhankasvatukselle antaa tämän päivän Suomessa uuden sukupolven aikuinen, Rauhankasvatusinstituutin pääsihteeri Laura Kananen?

– Rauhankasvatus lähtee ennen muuta siitä, että opetetaan lapsia ja nuoria kriittiseen ajatteluun, heräämään siihen, että se mitä mediassa näytetään ei ole välttämättä koko totuus. Ja toisaalta ohjataan myös oivaltamaan pienten tekojen ja ratkaisujen merkitys. Voimme omilla teoillamme vaikuttaa siihen, miten me täällä maailmassa elämme ja millainen maailma on elää, Laura Kananen tiivistää.

Lauralle työ paremman maailman puolesta on verissä. Hänellä on pitkä aktiivitausta partioliikkeestä. Hän on tehnyt myös lapsileirityötä. Rauhankasvatusinstituuttiin hän tuli vuonna 2001 Monikulttuurinen ammattilaisuus -opintokokonaisuuteen harjoittelijaksi. Pääsihteerin paikan hän peri edeltäjältään syksyllä 2003.

– Rauha tai paremman maailman rakentaminen eivät vaadi ”elämää suurempia juttuja”, vaan me jokainen voimme vaikuttaa, Laura Kananen sanoo.

Hän puhuu ensisijaisesti lapsista ja nuorista. Aikuisilla on yleensä valmiit hyvin voimakkaat ajatusmallit, joiden muuttaminen on vaikeampaa. Nuoret ovat alttiimpia ja vastaanottavampia vaikutteille.

Silti aikuinenkin voi Lauran mielestä oppia ja muuttaa asenteitaan ja käyttäytymistään. Usein se kuitenkin vaatii jonkin herätyksen, käänteentekevän asian. Se voi olla toinen ihminen, tapahtuma tai vaikkapa televisio-ohjelma tai voimakkaasti koskettava lehtijuttu.

– Aikuisille rauhankasvatuksen suurin haaste on se, että osattaisiin itsekin avata silmät ja kääntyä pois totutuista ajatusmalleista.

Rauha on enemmän
kuin sotatilan vastakohta

Rauha on paljon muuta kuin vastakohta sotatilalle. –Ihmisoikeuksista ja elämän perusedellytyksistä lähtien monet asiat vaikuttavat siihen, että rauhantila voi syntyä ja ennen kaikkea säilyä, Laura sanoo.

Mutta mikä suhde monikulttuurisuustyöllä ja ympäristötietoisuudella ja -vastuulla on rauhankasvatukseen? Missä ovat rauhankasvatuksen rajat?

– Kulttuurien välinen ymmärrys kuuluu rauhankasvatukseen ilman muuta.; se että me opimme muista kulttuureista, opimme ymmärtämään niitä sekä kunnioittamaan muiden mutta myös oman kulttuurimme edustajia. Ympäristövastuu on ehkä rauhankasvatuksen serkku, sillä ympäristöasioilla on suuri vaikutus sekä konfliktien syntyyn että niiden ratkaisuun. Kysymys on ihmisten mahdollisuudesta elää, Laura Kananen sanoo.

Osallistava toiminta tuloksellisinta

Laura uskoo osallistavan toiminnan voimaan. Kun jotain tehdään itse ja voidaan samaistua eri tilanteisiin oman tekemisen kautta, se vaikuttaa ajatusmaailmaan.

Rauhankasvatusinstituutti ja Rauhanliitto ylläpitävät yhdessä Rauhankoulua Pasilan Rauhanasemalla. Koululuokat tulevat sinne vierailulle ja oppimaan, kaikenikäiset ala-asteelta ammattikouluikäisiin. Menetelmänä Rauhankoulussa käytetään draamaa ja muita osallistavia menetelmiä. Draamatarinoissa lapsia ja nuoria autetaan pääsemään sisälle toisen ihmisen elämään sekä ymmärtämään konfliktitilanteiden ja konfliktien syitä ja vaikutuksia toisen ihmisen elämäntarinan kautta.

– Mutta paljonhan siellä puhutaan lapsen ja nuoren omasta kokemusmaailmasta eikä vain globaaleista asioita. Eli puhutaan siitä, mitä me jokainen voidaan tehdä omassa elinpiirissämme, Laura kertoo.

Rauhankoulun kehittämishanke on työn alla. Rauhankoululle luodaan oma toiminta- ja opintosuunnitelma niin, että se voisi kehittyä itsenäisenä, vaikkakin ylläpitäjäyhteisöjen alaisena toimintamuotona. Tavoitteena on tasalaatuisempi ja laadukkaampi sisältö.

Yhteistyössä on voimaa

Monissa projekteissa yhden naisen minitoimisto tekee yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Ihmisoikeusliiton kanssa ei vain jaeta toimistotiloja, vaan tehdään Ihmisoikeuksien ja rauhankasvatuksen käsikirja. Se on lähes painamista vaille valmis. Käsikirja ilmestyy myös nettiversiona (www.ihmisoikeus.net).

– Se on tarkoitettu opettajille ja kasvattajille, lähinnä siis ammattikasvattajille, vaikka tietysti sitä voivat vanhemmatkin käyttää. Eli haitari on päiväkoti-ikäisten kasvattajista aikuiskoulutukseen asti, Laura kertoo.

Opettajat juuri eniten tukea toivovatkin Rauhankasvatusinstituutilta. Nyt he kuitenkin jäävät paljolti yksin, äidinkielen, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja historian opettajat, jotka kaipaavat aineistoa opetuksensa tueksi. Verkostoa ammattikasvattajien kanssa ei kuitenkaan ole.

Biisikilpailussa tasokas tulos

Vuosi sitten Rauhankasvatusinstituutin käynnistämä sävellys- ja sanoituskilpailu Volaa! – ei väkivaltaa on edennyt levynvalmistukseen ja -levitykseen muiden muassa koulukiertuein. Kilpailutöitä tuli noin 70 ja raati piti tasoa yllättävän korkeana.

– Suurin osa osallistujia oli nuoria autotallibändejä tai pöytälaatikkokirjoittajia ja -säveltäjiä. Muutamia ammattilaisia oli mukana, mutta arvostelimme työt anonyymeinä niin, ettei ammattilaisuus vaikuttanut. Yritimme raadissa myös muistaa sen, ettei äänityksen tai esityksen taso sinänsä vaikuttaisi arvioon, Laura kertoo.

Raadin puheenjohtajana on toiminut muusikko Olavi Uusivirta. Levyä jaetaan kouluihin ja myydään omakustannushintaan eri tapahtumissa.

Työtä Somaliassa ja Nigeriassa

Rauhankasvatusinstituutin perinteisiin on aina kuulunut myös kehitysyhteistyöhankkeet, joiden omavastuurahoituksen kerääminen kytkeytyy osaksi rauhankasvatustyötä Suomessa.

Somaliassa on kaksi hanketta, joista toisessa tuetaan Bartheren koulun perus- ja jatkokoulutusta sekä rauhankasvatusta. Kunnostetaan koulutiloja ja hankitaan välineistöä. Projekti päättyy vuonna 2007. Alueen viranomaiset ovat sitoutuneet koulun opetuksessa tiettyihin rauhankasvatuksen tavoitteisiin.

Somalian pääkaupungissa Mogadishussa alkaa tänä vuonna myös tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien ja peruskoulutuksen hanke.

– Sinne on perustettu tyttöjen ja naisten koulutukseen keskittyvä koulu, jossa tuetaan tyttöjen ja naisten kehittymistä itsenäisemmiksi ja omillaan toimeentuleviksi yksilöiksi. Kouluun otettavat tytöt ja naiset ovat joko leskiä tai isättömiä orpoja. Siellä annetaan yleissivistävää perusopetusta, ammatillista opetusta, käsityön ja atk-taitojen opetusta sekä ihmisoikeuskasvatusta. Hyödynnämme Ihmisoikeusliiton tyttöjen ympärileikkauksen vastaisen projektin KokoNainen materiaaleja, jotta tyttöjen silpomisen perinne saataisiin katkaistua, Laura Kananen kertoo.

Omakustannusosuus kerätään kouluvierailuilla ja hankkeesta tehtävän esitteen myynnillä. Hankkeen yhteyshenkilönä on Zahra Abdullah, Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Orun pakolaisleirille Nigeriassa kohdentuu instituutin Länsi-Afrikan hanke. Sen on juuri hyväksynyt yhdeksi tuettavaksi kehitysyhteistyöhankkeekseen myös Turun yliopiston ylioppilaskunta, joka kohdentaa oman keräyksensä opiskelijoihin. Ylikuormitetun pakolaisleirin olosuhteita kuvataan katastrofaalisiksi.

Rauhankasvatusinstituutti juhlii lauantaina 25. maaliskuuta neljännesvuosisataista toimintaansa. Järjestö kantoi alkuvuosinaan esikuvansa Yrjö Kallisen nimeä. Kontakti: info@rauhankasvatus.fi.

Haastattelu: Anneli Kajanto
Kuva: Samuli Siirala

Muuta aiheesta:
Rauhankasvatusinstituutti täyttää 25 vuotta
Reijo E. Heinonen: Olisiko dialogivalmius muuttumisvalmiutta?