Projektipäällikkö Ville Pietiläinen tuntee oppilaistosjohdon osaamisprofiilit.

Oppilaitoksen johtaja on yhä tiukemmalla

Vaatimusten kasvaessa oppilaitoksen johtaminen houkuttelee yhä harvempia. Osaavien johtajien vaje uhkaa, kun nykyisistä jää lähivuosina puolet eläkkeelle. Projektipäällikkö Ville Pietiläinen Opekosta selvitti, miten johtajat itse kokevat osaamisensa.

Millaista osaamista oppilaitosten johtaja tarvitsee?

– Oppilaitosjohtajat ovat ylikuormitettuja, ja työhyvinvointi on rapisemassa. Uusia tehtäviä on tullut niin paljon, että on vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkea rehtorin työnkuvaan kuuluu. Koko ilmiö on epäselvä: mitä on oppilaitosjohtamisen osaaminen, Ville Pietiläinen kuvaa.

Kolme vuotta sitten Opetusalan koulutuskeskus (Opeko) selvitti oppilaitosjohdon ammatillisen osaamisen sisältöalueita ja kehittämistarpeita. Kansallisella kyselyllä kartoitettiin johtajilta vaadittavaa osaamiskokonaisuutta ja erityisesti osaamisen profiloitumista.

– Kysymys oppilaitosjohtajien perus- ja täydennyskoulutuksen sisällöistä loi tarpeen tutkimukselle, Pietiläinen kertoo.

Aikuisoppilaitos on
tutkimuksen marginaalissa

Tutkimuksen otannan muodostivat ne johtajat, jotka olivat kolmen edellisvuoden aikana osallistuneet täydennyskoulutukseen. Perusjoukko oli noin 2 500 henkilöä. Valtavirran muodostivat perusasteen ja yläkoulujen rehtorit, aikuisoppilaitokset olivat mukana sattumina.

Tutkijana Pietiläinen ei halua tehdä oletuksia aikuisoppilaitosten johtajien koetusta osaamisesta:

– Tutkimus mittasi, miten johtajat itse kokivat oman osaamisensa, hän korostaa.

Pietiläisen mukaan peruskoulun johtajilla on keskimäärin selvästi heikompi itsetunto kuin toisen asteen johtajilla. Kokenut johtaja taas arvioi oman osaamisensa paljon paremmaksi kuin noviisijohtaja.

– Kokematon johtaja ei lähde hommiin ”takki auki”, uskoen osaavansa työt vaan on hyvin nöyrä osaamisensa suhteen. Ja mitä isompi oppilaitos, sen itsevarmempi johtaja, tutkija sanoo. Pääsy ison oppilaitoksen johtoon vaatii jo itsessään itseluottamusta.

Osaamisprofiili
kertoo vahvuudet

Tutkimuksessa löydettiin viisi osaamisprofiilia. Pienin niistä oli kansainvälisesti suuntautunut osaaminen, jonka kanssa muut korreloivat negatiivisesti.

– Kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut johtajuus vaatii sellaista osaamista, johon useimpien oppilaitosjohtajien osaaminen tökkää, Pietiläinen sanoo. Kansainväliset suhteet hallitsevalta johtajalta taas puuttuu perusosaamista, kuten pedagogisen johtamisen taitoja.

Yhteen osaamisprofiileista kuuluvat yritys- ja liiketalousjohtamisen taitoja muistuttavat strategisen taloussuunnittelijan taipumukset. Toisen muodostaa teknisesti painottunut osaaminen, kuten tieto- ja viestintätekniikkataidot ja talouden tekninen hallinta. Lisäksi siihen kuuluvat verkostoitumisvalmiudet työkalujen hallinnan osalta.

– Kolmannen profiilin nimesimme itsensä kehittämisen porukaksi. Siihen kuuluvat ovat kiinnostuneita voimavarojensa kehittämisestä. Oletettavasti he ovat arjen selviytyjiä, jotka hallitsevat oman stressinsä, tutkija luonnehtii.

– Viidenteen ja monipuolisimpaan ryhmään lukeutuvat edustavat eniten pedagogista johtamista. Lisäksi he ovat keskittyneet projektitoimintaan, verkostoitumiseen ja ihmissuhdeosaamiseen. He osaavat henkilöjohtamisen ja heidän taipumuksensa suuntautuvat työsuhdeasioihin, henkilöstöhallintoon ja lainsäädäntöön.

Johtaja vai
oppilaitosjohtaja

Millä tavoin osaamisprofiilit kuvaavat nimenomaan oppilaitosten johtajia, vai pätevätkö ne johtajuuteen yleensä?

– Pohdimme tutkimuksen teoriaosassa, mitä on johtajaosaaminen ja mitä taas oppilaitosjohtajan osaaminen. Erotimme kymmenen sisältöaluetta, joilla johtajuutta tutkittiin, Ville Pietiläinen kertoo.

Tutkimus osoitti, että vain pedagoginen johtaminen on ominaista juuri oppilaitosten johtajien osaamisessa. Kaikki muut voisi sijoittaa johtajuuteen yleensä.

Ammatit muuttuvat, niin myös johtajuus:

– Globalisaatio vaikuttaa kaikkialla, ja se heijastuu myös oppilaitosten johtajien osaamisodotuksiin. Vastaava, kaikkialla läpipuskeva ilmiö on informaatioteknologia.

Tutkimuksesta suuntaa
täydennyskoulutukselle

Tutkimuksella haettiin tietoa täydennyskoulutustarpeista. Osaamisprofiilit eivät kuitenkaan sinänsä kerro, miten osaamista tulisi kehittää ja mitä kunkin profiilin syvällinen sisältö on. Siihen tarvitaan tarkempaa tutkimusta.

– Jos johtajalla on esimerkiksi kansainvälisyyteen kohdentuva osaamisprofiili, seuraako siitä täydennyskoulutuksen osalta se, että muutkin osaamisalueet tulisivat paremmin mukaan, hän kyselee.

Tutkijalle profiilit ovat lähtöoletuksia:

– Jos olet tietyntyyppinen johtaja, miten räätälöity täydennyskoulutus olisi hyödyllisintä.

Opetushenkilöstön täydennyskoulutus on käymisvaiheessa. Se nousee arvoonsa, kun haetaan päteviä ihmisiä tehtävään, jossa vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista?

Ville Pietiläinen valmistelee aiheesta väitöstutkimusta Lapin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.

Teksti ja kuva: Anneli Kajanto

Lisää aiheesta: Ville Pietiläinen: Oppilaitoksen osaamisprofiili ja osaamisen kehittämistarpeet. Opetusalan koulutuskeskus 2006.