Savtöistä tuli Sisko Bomanille pitkäaikainen, rakas harrastus.

Opin ilo kannustaa elinikäistä oppijaa

KERAVA. Sisko Boman on opiskellut kansalaisopistossa yli kahtakymmentä ainetta. Hänen opiskelu-uransa on yhtä pitkä kuin Keravan opiston historia.

Kuusitoistavuotias Sisko aloitti opiskelun Keravan kansalaisopistossa ensimmäisten joukossa syksyllä 1948.

Nuori nainen olisi halunnut oppikouluun, mutta siihen ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Ammattikoulun jälkeen oli mentävä työelämään.

Ruotsilla
alukuun

Sisko Boman ilmoittautui ensin ruotsin kurssille.

– Kieltä opetti kamreeri Armas Tertti, hieno ja arvokas herrasmies. Aina puku päällä ja kovat kaulukset. Opetusvälineenä oli liitutaulu ja karttakeppi, Boman muistelee.

Opiston ensimmäisen vuoden opinto-ohjelmassa oli kauppalaskentoa, musiikkia, englantia, naisten käsityötä, ruotsia, kirjallisuuspiiri, yhteiskuntatietoa, kotitaloutta ja kirjanpitoa.

Opiskelijoita ilmoittautui runsaat 300, joista naisia 195.

Opettaja
innostajana

Lukuvuonna 1950–1951 opinto-ohjelmaan tuli uusia aineita: työmaaluottamusmiesten tehtävät, marxilainen taloustiede, kasvatusoppi, kotiseutututkimus ja kriminologia, jota opiskeltiin nuorisovankilan kappelissa.

– Jotkut opettajat olivat olivat niin innostavia, että heidän johdollaan olisi opiskellut vaikka mitä. Mieleeni on jäänyt Elli Tourula, joka opetti kone- ja pikakirjoitusta. Samoin useita kädentaitojen ryhmiä vetänyt Kirsti Helenius.

Henkilökemiat eivät kuitenkaan aina kohdanneet: Boman jäi pois suomen tunneilta, kun opettaja tappoi innostuksen alkuunsa.

– Kansakoulun ankaran suomenmielinen opettaja ei hyväksynyt kieliopissa vierasperäisiä termejä. Teonsanan tietäminen verbiksi tai ulkotulennon samaistaminen elatiiviksi teki opetuksesta vaikeatajuista.

Käden taidot
arjen tarpeeseen

1950-luvun puolessa välissä opiston ohjelmaan tuli paljon kädentaitoaineita. Tavaroita tehtiin tarpeeseen: hattukurssilla päähineitä, nypläyskurssilla muun muassa morsiuskruunuja.

Kansalaisten vaurastumisesta kertoivat kamerapiiri ja autoiljoiden tieliikennelain kurssi.

Muutaman vuoden päästä opiston rehtoriksi tuli maisteri Juha Metsälä, aktiivinen musiikkimies, joka monipuolisti musiikin opetusta kansankonservatorioksi.

Rehtori on
keulakuva

Opiston rehtoreista ensimmäisen Lassi Huttusen Sirko Bomann muistaa innokkaaksi kansansivistysmieheksi, kansanomaiseksikin. Lauri Holopainen oli eloisa ja innokas kannustaja.

Antero Yli-Hakala, joka valittiin rehtoriksi 1986, joutui vastaamaan kasvavan opiston uusiin sisällön ja talouden paineisiin.

Tänä keväänä opetusohjelmassa on 405 kurssia tietotekniikasta synnytyslauluun, venäläisestä keittotaidosta afrikkalaiseen tanssiin.

– Mitä ei ole, se voidaan järjestää, jos vain kiinnostusta löytyy, sanoo viime vuonna aloittanut rehtori Pertti Rantanen.

Savitöistä
suosikki

Keravan opistossa opiskelee joka kymmenes runsaasta 30 000 kaupunkilaisesta.

Sisko Bomanin opintie on jatkunut tasaisena. Hän on opiskellut 23 eri ainetta.

– Ainoastaan sairaus on pitänyt pois kursseilta. Käsillä tekeminen, työn tuloksen näkeminen ja toistenkin edistymisen seuraaminen palkitsevat, hän sanoo.

Sisko Bomanin rakkaisiin harrastuksiin ovat viimeiset 25 vuotta kuuluneet savityöt, keraamikko Kaija-Saranka-Vistin oppilaana.

Teksti ja kuva: Johanna Korhonen