Itäkeskuksen kupeessa Helsingissä toimii liikuntakeskus, joka on saanut lähiöiden asukkaat tarttumaan kävelysauvoihin ja kiipeämään seinille. Liikuntamylly pistää kaupunkilaisten niveliin liikettä paikallisen yhteistyön voimalla.
Seniorisäpinät ja liikuntahulinat. Myllypuron Liikuntamylly koukuttaa leppoisalla imagolla. Osallistumisen kynnys on tehty niin matalaksi kuin suinkin mahdollista.
Liikuntamyllyn tarjoama lähiöliikunta on näkymätöntä sosiaalityötä. Sen perustana on toimiva paikallinen yhteistyöverkosto, jossa on mukana niin yhdistyksiä kuin seurakuntia.
– Näin saavutetaan parhaiten tavoitteet lisätä lähiöissä asuvien terveyttä ja hyvinvointia ja sosiaalisuutta. Samalla tuetaan viihtyvyyttä ja toimintaa omalla asuinalueella, toteaa vastaava ohjaaja, lähiöliikuttaja Jukka Lundgren.
Retki karistaa
ennakkoluulot
Yhteistyöstä yhdistysten kanssa lähiöliikuttajalla on pelkkää hyvää sanottavaa.
– Kun asioita tehdään yhdessä, ennakkoluulot rapisevat. Näin käy varsinkin retkillä. Työssämme voi joustaa ja luovia tilanteen mukaan, Lundgren sanoo.
Erillishankkeena käynnistynyt lähiöliikunta on vakiintunut ja siirtynyt liikuntaviraston harteille. Sitä järjestetään itäisissä ja pohjoisissa kaupunginosissa.
Periaatteena on, että liikuntapaikka on lähellä ja osallistumiskynnys matala. Mukaan pääsee 12 euron kausimaksulla, ja ilmoittautuminen vaaditaan vain retkille.
Liike
yhdistää
Liikuntamyllyssä lähiöliikunta ajoittuu pääasiassa arkipäiviin. Lajivalikoima on monipuolinen: Seniorit selkäjumppaavat ja huimapäät seinäkiipeilevät. Jotkut pelaavat salibandya, toiset hikoilevat kuntosalissa.
Toimintaa suunnitellaan asukkaiden omien tarpeiden pohjalta. Yhtä tärkeää kuin liikkuminen on yhdessä tekeminen: liikuntaharrastus yhdistää kansallisuuteen, ikään tai sosiaaliryhmään katsomatta.
Sohvaperunasta
vertaisohjaaja
Käyttäjissä on niin kilpaurheilijoita kuin harrastajia. Sitten on niitä, joita houkutellaan säännöllisen liikunnan pariin, kuten eläkeläisiä, työttömiä ja maahanmuuttajia.
Lähiöliikuttaja Jukka Lundgren kantaa huolta siitä, miten saada mukaan todella syrjäytyneet. Sopivien yhteiskumppaneiden ansiosta heitä on mahdollista tavoittaa haastavimmasta ryhmästä.
– Olen pitänyt passivoituneille pitkäaikaistyöttömille luentoja ja näyttänyt heille UKK-testillä, miten huonossa kunnossa he ovat. Kun joku sitten jää liikunnan koukkuun ja ryhtyy vielä vertaisohjaajaksi, se on meille iso voitto, Lundgren sanoo.
Teksti: Marjo Rautvuori
Kuva: Helsingin kaupungin liikuntavirasto / Ari Syrjänen