Sanan ja kuvan yhteys kiinnostaa Marja-Riitta Vainikkalaa. Hänen ja Marja-Liisa Kaltilan yhteinen teos aiheesta ilmestyy kevään aikana.

Kirjallisuusterapia avaa vaietut sanat

Palaute ja vuorovaikutussuhde erottavat kirjallisuusterapian päiväkirjan kirjoittamisesta. Oululainen kouluttaja Marja-Riitta Vainikkala tietää, miten kirjoittaminen ja kirjallisuus hoitavat mieltä.

Kirjallisuusterapia tarjoaa tukea arkeen ja kohennusta mielialaan. Siinä voidaan tunnistaa ja saada kuuluviin salatut äänet. Terapiaan kuuluu tekstin lukemista tai sen tuottamista, yksin tai ryhmässä.

– Tärkeintä on prosessi, työskentely sanojen parissa, sanoo kirjallisuusterapiaohjaaja Marja-Riitta Vainikkala.

Hänen mukaansa sanataideterapia sopii melkein kaikille, ikään tai taustaan katsomatta: lapsille on tarjolla satuterapiaa, ja nuorillekin on ryhmiä.

– Kirjallisuusterapiaa voidaan soveltaa kuntoutuksessa ja kasvatuksessa sekä erilaisissa elämän kriiseissä oleville. Joidenkin mielestä se voi auttaa myös fyysisesti sairaita, ohjaaja sanoo.

Empatia on
ohjaajan taito

Sanataideterapiaa ohjaavalta vaaditaan kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus. Välttämättömät työvälineet ovat ryhmädynamiikan ja kirjallisuuden tuntemus sekä empatiakyky.
Vainikkala on ohjannut kirjallisuusterapiaryhmiä 1990-luvun alusta lähtien.

– Ihmiset kokevat lohduttavaksi, kun huomaavat, että muillakin on samantyyppisiä ongelmia ja vaikeuksia. Omat tunteet saavat oikeutuksen ja ihminen näkee, miten toiset ovat valinneet, Vainikkala kuvaa.

Kirjallisuusterapiaryhmän jäsen sitoutuu luottamuksellisuuteen, sillä esiin saattaa tulla hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Luottamuksen ilmapiirissä kukin uskaltaa avautua oman elämänsä vaikeista asioista.

– Tunteita ei voi kritisoida, sillä ne ovat kokijan oman kokemuksen ilmaisu. Joskus vasta kirjoitettuaan tekstin löytää tunteen, jota ei ennen tunnistanut, Vainikkala sanoo.

Kirjoitustyön
tukena

Kirjallisuusterapiassa ohjaajan on hallittava tilanne. Ryhmässä voi nousta esiin torjuntaa, puolustusreaktioita, tai ryhmäläisten näkemykset saattavat törmätä yhteen.

– Elämänlaatu paranee itsetuntemuksen myötä. Ihminen saa tukea elämänhallintaan, elämäntaitoihin, ja itseluottamusta.

Vainikkala on itse sanan monityöläinen – kirjoittamisen kouluttaja, suomentaja, tietokirjailija. Hän sanoo hakevansa samoilla menetelmillä eväitä ammatilliseen kirjoittamiseen, itsetuntemukseen ja kasvuun.

Marja-Riitta Vainikkala on kirjoittajana Elämä tarinaksi - ja Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi -kirjoissa. Hän on suomentanut Natalie Goldbergin kirjoittajaoppaan Avoin mieli.

Kirjallisuusterapialla on monia muotoja ja nimiä: kirjallisuusterapia, runoterapia, kirjoittamisterapia, bibliotherapy, poetry therapy, writing therapy, sanataideterapia.

Lisää aiheesta:
Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry

Teksti ja kuva: Aulikki Alakangas