Vantaan aikuisopiston rehtori Kaisa Väyrynen ja Unkarin opetusministeriön asiantuntija Dezsö Szegedi vaihtoivat kokemuksia Koulutus tasa-arvon edistäjänä -seminaarissa.

Asenteet tukkivat romanien opintien

BUDAPEST. Ennakkoluulot ja heikko minäkuva hidastavat romanien koulutusta ja sosiaalista nousua. Moniammatillinen tuki voisi tasoittaa opintietä.

Muun muassa OECD:n selvitykset osoittavat, että koulutus on keino sosiaalisen aseman parantamiseen. Koulutie avaa mahdollisuuksia työllistyä, lisää keinoja osallistua ja tukee perheiden hyvinvointia.

Tämä on helppoa ymmärtää, mutta vaikea toteuttaa niissäkin maissa, joissa laki periaatteessa takaa koulutuksen yhdenvertaisuuden, kuten Suomessa ja Unkarissa.

Suomalais-unkarilaisessa Vantaan ja Budapestin kaupunkien hankkeessa etsitään keinoja tukea romani- ja maahanmuuttajanuorten koulutietä ja integroitumista yhteiskuntaan.

Huono-osaisuuden
kehä

Huono-osaisuuden ja vähäisen koulutuksen kehä on hankala murtaa. Vastassa ovat vähemmistöjen omat perinteet ja eristäytyminen sekä valtaväestön ennakkoluulot, jopa syrjintä. Koulutkaan eivä ole niistä vapaita.

– Romanien heikkoa asemaa eivät kokonaan selitä alhainen koulutustaso, lasten suuri lukumäärä tai maantiede. On otettava huomioon etnisen leimaamisen seuraukset romanien identiteetille ja elämänodotuksille, sosiaalipsykologi ja Unkarin tiedeakatemian tutkija Mária Neményi sanoo.

Koulutusjärjestelmä itsessään voi sisältää eriarvoisuuden elementtejä. Unkarissa koulujen erityisluokilla, apukouluissa, on romanilapsia kolminkertaisesti valtaväestöön verrattuna.

Murrettu
etninen identiteetti

Neményi tutki, miten romaninuoret kokevat oman etnisen ryhmänsä ja sen vaikutuksen elämässään.

Tulokset paljastivat, että kaksi kolmesta haastatellusta on havainnut tai itse kokenut syrjintää. Romaneihin kohdistetut kielteiset mielikuvat olivat valtaosalle tuttuja.

– Kysymys kuuluu, miten tässä tilanteessa voi kehittää positiivisen etnisen identiteetin ja välttää uhatun minäkuvan, Neményi kysyy.

Romaninuorten tulevaisuudenodotukset poikkeavat samanikäisten odotuksista. Vaikka romaninuorett muita useammin toivovat muutosta ja parannusta elämäänsä, he uskovat harvoin päätyvänsä koulutusta vaativiin töihin, kokevat enemmän uhkia elämässään ja ovat odotuksiltaan pessimistisempiä kuin muut.

Unkarin väestöstä lähes kymmenesosa on romaneja. Romanien laajaa maastamuuttoa Romanian tapaan ei ole.

Moniammatillinen
oppilashuolto valttina

Vähemmistöjen ja maahanmuuttajanuorten koulunkäynnin tukeminen on kysyttyä tietotaitoa Euroopassa.

Siihen on pureuduttu Vantaan kaupungin ja Budapestin 20. kaupunginosan yhteistyöhankkeessa.

Vantaa on tuonut esiin kokemuksiaan moniammatillisesta oppilashuoltotyöstä ja nuorten työpajatoiminnasta.

Niitä esittelivät Budapestissä 26. maaliskuuta pidetyssä seminaarissa erityisopetukseen erikoistuneen Arla-instituutin rehtori Anne Suomala, nuorisopalveluiden johtaja Eija Ahola.

Monikulttuurisen suomalaisen koulun strategioita ja OECD:n linjauksia koulutuksen yhdenvertaisuudesta esitteli opetusneuvos Paula Mattila Opetushallituksesta.

Teksti ja kuva: Sirkku Määttä

Aiemmin Sivistys.netissä:
Vähemmistötytöt keskiöön suomalais-unkarilaisessa hankkeessa