Limingan Taidekoulu taivutti Raamatun sarjakuvaksi
Oululainen Marja Siira kuvaa Draamatussa paratiisin tapahtumia.
LIMINKA. Loppukeväästä julkistettua
Draamattua on markkinoitu vuoden hartaimpana sarjakuvateoksena.
Limingan Taidekoulun sarjakuvalinjalla syntynyt 232-sivuinen opus välittää lukijalle alkuteoksen runsauden. Nuorten tulkinnat tarinoista ovat silti tuoreita, kriittisiäkin.
– Esimerkiksi
Jeesuksesta löytyi yllättävää särmää ja anarkismia: hänet nähdään modernina, kompleksisena ihmisenä, kertoo hanketta ohjannut sarjakuvataiteilija
Ville Ranta.
Tarinoiden runsaus
oli pedagoginen löytö
Kansanopiston Draamattu-projekti sai alkunsa viime syksynä:
– Päätimme ottaa tarkasteluun mahdollisimman kunnianhimoisen teoksen. Edellinen sarjakuvaklassikkomme oli
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.
Rannan lisäksi työryhmään kuuluivat sarjakuvalinjan vetäjä
Keijo Ahlqvist sekä kirjoittajalinjan opettajat
Essi Kummu ja
Paavo Heinonen.
Hanketta suunnitellessaan Ranta uppoutui
Raamatun tarinavarantoon, jonka runsaus oli pedagogisesti antoisaa:
– Etenkin Vanhasta testamentista opiskelijoille saattoi tuoda aina uusia ja uusia juttua. Ellei jokin aihe innostanut opiskelijaa, tilalle löytyi taatusti toinen aihe.
Klassikosta ilman
ennakkoluuloja
Länsimaisen kulttuurin perusteosta on helppo tulkita kuten ennenkin on tulkittu. Ranta sanookin varoittaneensa opiskelijoita henkisestä laiskuudesta:
– Kaikki tietävät raamatunhenkilöt, ja kenellä tahansa voi olla mielipiteitä kristinuskosta ja Jumalasta. Kannustin opiskelijoita ajattelemaan itse, eikä vain laukomaan omia ennakkokäsityksiä.
Viesti meni perille. Muutenkin hanke oli antoisa:
– Draamattu opetti tuntemaan omaa kulttuuria ja historiaa. Kansanopiston sisäoppilaitosluonne tuki vuorovaikutusta: opiskelijat sijoittivat toisiaan seikkailemaan tarinoihin, Ville Ranta sanoo.
Ensi syksynä sarjakuvalinjalla tartutaan taas uuteen laajan mittakaavan klassikkoaiheeseen: maailmanhistoriaan.
Lisää aiheesta:
Limingan Taidekoulu
Draamattu-blogi
Julkaistu: 11.5.2007 klo 7:00